Kuluttaminen puhututtaa näinä aikoina. Luin Kauppalehden uutisen, jossa Kuluttajien asennemuutos 2022 -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat nyt todella huolissaan ja tämä heijastuu myös suoraan kulutustottumuksiimme. Tutkimuksen mukaan lähes kaksi miljoonaa suomalaista sanoo käyttävänsä enemmän aikaa ja vaivaa hintojen vertailuun ennen ostoa ja suomalaisista 37 prosenttia on vähentänyt kulutustaan selvästi viime aikoina.
Havahduin hiljattain siihen, kuinka olemme edenneet viisivuotiaan poikani kanssa kuluttajuuden arjen ydinilmiöihin. Poika on myynyt kesällä mökkikunnan kesäkirpparilla omia lelujaan ja kasvattanut näin oman rahapussinsa sisältöä. Hän laskee ahkerasti euroja ja muutamia seteleitään. Selkeästi 5, 10 ja 20 euron setelit viehättävät pientä myyntimiestä.
Jäikö sinulta taas sisältöpalvelun tai ruokakassin tilaus perumatta? Onko sähkösopimus kilpailuttamatta? Mietityttääkö sinua kyberturvallisuus ja monenmoiset evästeet, käyttöehdot ja sopimukset?
Tarvitsemme kuluttajataitoja läpi elämän, eikä niiden harjoittelu katso ikää. Taitoja voi ikätason mukaisesti harjoitella jo leikki-ikäisten kanssa kuten olemme esimerkein kertoneet aiemmissa blogeissa ” Kesän kauppaleikit harjoittavat varhaiskasvatusikäisten kuluttajataitoja ja opettavat rahan käyttöä” ja ” Kotileikki opettaa lapselle nykyajan arjen taitoja ja kuluttajuutta.” Kuluttajataitojen harjoittelu leikin kautta on lapselle innostavaa ja motivoivaa, eikä vähiten siksi,
Ryhdyin pohtimaan, kuinka moni asia kotona on aivan kuten 30 vuotta sitten ja kuinka koti käsitteenä ja paikkana on muuttunut. Mitä taitoja itse opin jo lapsena, joita tämän päivän lapsen ei edes välttämättä tarvitse oppia? Elämme muutoksen aikaa ja oman lapsen puuhia seuratessa havahduin pohtimaan, mitä taitoja nykypäivän kotitalouksissa tarvitaan ja mitä osaamistarve tulee olemaan tulevaisuudessa?
Kulma 