Arjen taitoihin ja talouteen liittyvien kysymysten ratkomiseen ja ihmisten ohjaamiseen tarvitaan niin opettajalta kuin asiakastyötä tekevältä yhä enemmän yhteiskunnan, teknologian ja kuluttajuuden syvällistä ymmärtämistä. Itse olen työskennellyt parikymmentä vuotta kuluttaja-asioiden ja niiden opetuksen kanssa. Kun aloitin asiantuntijana, kuluttajataidot nähtiin päätekäyttäytymisenä – perusopetuksen päättövaiheessa tuli oppilaalla olla taidot aikuisuutta varten. Nykyään tarvitaan kehitystason mukaista opetusta ja
Avainsana: Arjen hallinta
Mikä auttaa meitä sietämään epävarmuutta? Miten säilyttää tyyneys ja kasvattaa stressinsietokykyä? Pandemia osoittaa, miten tärkeää on yksilöiden ja yhteiskunnan kyky vastata odottamattomiin riskeihin. Meidän on ennakoitava ja oltava valmiina nopeaan toimintaan vajavaisenkin tiedon pohjalta. Tarvitsemme sosioemotionaalisia taitoja, jotka auttavat meitä havaitsemaan ja käsittelemään tunteita ja omaa toimintaamme. Sosioemotionaalisia taitoja voi opettaa ja oppia. Aloitamme syyslukukauden
Viime viikkoina moni koti on muuttunut monitoimitaloksi, joka muuntuu olemaan koulu, työpaikka, kauppakeskus, kuntokeskus, pankki, leffateatteri, kahvila, pääsiäiskirkko tai joogasali. Tarkastellaanpa nuoren kuluttajan näkymää tähän monitoimitaloon eli älykotiin kotitalouden toimintojen kautta. Kotitoimisto ja kotikoulu Suurin muutos korona-ajassa on etätyön tulo myös sellaisiin koteihin, joissa sitä ei aiemmin ole tehty. Vielä useammassa kodissa opiskellaan etänä. Arjen
Suomessa pelataan kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon rahapelejä, neljänneksi eniten maailmassa. Suosituimpia rahapelejä Suomessa ovat lotto, rahapeliautomaatit ja erilaiset raaputusarvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän väestökyselyn mukaan vuonna 2015 80 % kyselyyn vastanneista suomalaisista oli pelannut jotain rahapeliä, miehet naisia enemmän. Noin kolmannes pelasi rahapelejä viikoittain. Viime aikoina on julkisuudessa käyty vilkasta keskustelua rahapelaamisen haitoista.
Kuluttaminen on aina ollut haastavaa, kuluttajilla on ollut puutetta niin materiasta kuin rahastakin. Tarvittavat selviytymiskeinot ovat kuitenkin ehkä muuttuneet. Aiemmin selviytyminen liittyi puutteen selättämiseen ja siinä tarvittavaan sisukkuuteen. Kulutettavia tuotteita ei ollut tarjolla, valinta tehtiin suppeammasta tuotevalikoimasta ja maksuvälineenä oli selkeästi konkreettinen raha. Oli myös selviydyttävä ilman. Ylikulutus, eli ihmisen vaikeus tehdä hyvinvointinsa kannalta ”viisaita”