Maailma muuttuu, maksaminen myös

Pyydän sinua, hyvä lukija, tekemään aluksi pienen ajatusharjoituksen. Mieti jokaista vuosikymmentä, jonka muistat, rahankäytön kannalta. Mieti millaisia käytännön asioita muistat maksamiseen, joko kaupassa tai laskujen hoitoon, liittyen? Missä muodossa rahaa useimmiten käsittelit? Millainen oli oma suhtautumisesi rahaan ja miten se on muuttunut vuosien varrella? Väitän, että harvalla meistä kuluttaminen ja rahankäyttö on säilynyt samanlaisena vuodesta toiseen.

Elämme hämmentäviä aikoja. Teknologinen kehitys on valtavan nopeaa jopa 1980-luvulla syntyneen näkökulmasta ja se näyttäisi kiihtyvän entisestään. Nykyään hihittelemme ajatukselle bussilipun maksamisesta kankeasti tekstiviestillä, vaikka joitain vuosia sitten se oli vielä uusinta uutta tekniikan saralla. Tekniikan avulla voidaan luoda uusia, arkea helpottavia innovaatioita. Sellaisia, joiden olemassaolosta tai tarpeesta emme vielä edes tiedä.

Lue lisää

Sosioemotionaalisilla taidoilla epävarmuutta vastaan  

Mikä auttaa meitä sietämään epävarmuutta? Miten säilyttää tyyneys ja kasvattaa stressinsietokykyä? Pandemia osoittaa, miten tärkeää on yksilöiden ja yhteiskunnan kyky vastata odottamattomiin riskeihin. Meidän on ennakoitava ja oltava valmiina nopeaan toimintaan vajavaisenkin tiedon pohjalta. Tarvitsemme sosioemotionaalisia taitoja, jotka auttavat meitä havaitsemaan ja käsittelemään tunteita ja omaa toimintaamme. Sosioemotionaalisia taitoja voi opettaa ja oppia.

Aloitamme syyslukukauden opetus- ja kasvatustyön epävarmoissa tunnelmissa. Kevät loi ennennäkemättömän ja suunnittelemattoman kokeilun etäopetuksesta ja digitaalisuudesta. Samalla se laittaa pohtimaan, mitä taitoja yhteiskunnassamme tarvitaan. 

Lue lisää

Hyödynnä kuluttajanoikeuksien päivän teema opetuksessa!

Maaliskuussa 15.3. vietetään kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää. Ota kuluttajansuojan teemat mukaan opetukseesi!

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkaissut opetusmateriaalin perusopetuksen yläluokille. Ostajan askeleet -testi ja opettajan materiaali kiteyttävät kuluttajakasvatukseen kehitetyn ostopolkumallin niin, että opetuksessa voi sen avulla käsitellä kulloinkin ajankohtaisia kuluttajailmiöitä. Tänä vuonna teemana on maksutavat.

Ostajan askeleissa lähtökohta on kokonaisvaltainen oppiminen: perinteisiä kuluttajakasvatuksen sisältöalueita tarkastellaan samanaikaisesti kaupanteon toimintatapojen ja ikäkaudelle tyypillisten ostosten tekemisen kautta.

Talouskasvatuksen tarve on ollut esillä viime aikoina laajalti. Taloustaitoja ei voi hallita ilman kaupankäynnin (mainonnanlukutaidon, sopimusten tekemisen ja irtisanomisen tai reklamoinnin) taitojen käsittelemistä.

Vinkkejä kuluttajanoikeuksien päivän suunnitteluun:

Ostajan askeleet

Nuorten Akatemian aamunavaus kuluttajanoikeuksien päivänä

KKV:n YouTube kanava

Reklamaatio apuri

Kansainvälinen kuluttajanoikeuksien päivä

KKV:n opettajan aineistot

Ostamisen askelista oppia kuluttamiseen

Juuri äskettäin luin mainoksen, jossa markkinoinnin ammattilaisille tarjotaan koulutusta siitä, miten sisältömarkkinointi sijoitetaan mahdollisimman tehokkaasti kuluttajan ostopolulle. Koko ajan markkinoijat tuntevat kulutuskäyttäytymisemme yhä tarkemmin. Kuljemme viitoitettuja polkuja ja polulle jättämämme jäljet tutkitaan, analysoidaan ja sen perusteella meille markkinoidaan taas lisää ja yhä kohdennetummin.

Samaan aikaan toisaalla, opettaja on haasteen edessä: Opeta talouskasvatusta, opeta arjenhallintaa, opeta medianlukutaitoa, opeta toimimaan oikeuksien ja vastuiden mukaan. Kaiken tämän lisäksi pitää valmentaa uusi sukupolvi estämään ekokatastrofi.

Opettajien työnä on tehdä parhaansa oppimisen eteen, yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin parhaaksi.

KKV:n tehtävä on edistää kuluttajien oppimista. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme kehittäneet opetustapaa, jossa kuluttajakasvatuksen oppisisällöt on sijoitettu myös ostopolulle. Tällä ostopolulla ei ole tarkoitus myydä, vaan antaa oppijalle kokonaiskäsitys siitä, mistä ostaminen alkaa, miten meihin vaikutetaan, miten kauppa syntyy ja miten taloutta hallitaan.

Perusajatus on se, että oppija hahmottaa ostamisen kokonaisuuden, voi helpommin hallita omaa profiiliaan ostajana, hallita itseen kohdistuvaa mainontaa, oivaltaa miksi vastaanottaa niin itselle osuvia mainoksia. Lisäksi oppii myös tunnistamaan mainontaa. Ostopolun avulla hahmottaa miten kauppa syntyy ja miten sopimuksia ja niihin liittyviä maksuja hallitaan. Ostopolun ymmärrettyään saa miellekartan, joka auttaa selviytymään omassa kulutusmaisemassa.

Nyt tästä kehittäjien haaveesta on syntymässä ensimmäinen peruskouluikäiselle sopiva oppimateriaali. Ostajan askeleet -peli on pian testausvaiheessa. Testaajina ovat erityisesti kotitalous- ja yhteiskuntaopin opettajat. Palautetta kerätään 9.11. Kotitalousopettajien koulutuspäivillä.

Koulutuspäivillä järjestetään työpaja, jossa kotitalousopettajat saavat pelattavakseen testausvalmiin peliversion. Peliä kehitetään saadun palautteen ja toiveiden pohjalta eteenpäin. Pelin tueksi tuotetaan myös opettajille taustamateriaali, joka opastaa pelin käyttöönottoon sekä antaa vinkkejä aiheiden käsittelyyn opetuksessa. Peli julkaistaan tammikuulla Educa-messuihin mennessä.

Voimaannuttavaa talouskasvatusta

Keskustelu taloustaidoista käy vilkkaana. TATin tutkimus Talous ja Nuoret osoittaa, että nuorten taloustaidot ovat puutteelliset ja opettajille taloustaitojen opettaminen on vaikeaa.

Veronmaksajien viestintäjohtaja ja päätoimittaja Antti Oksanen kirjoittaa Taloustaitolehdessä viisaasti:

”Taloustaito erillisaineena kuulostaa paperillakin keinotekoiselta. Taloustaidot kun ovat elämäntaitoja, joita pitäisi soveltaa joka aineessa ja joka tilanteessa. Ei digitaitojakaan olla eriyttämässä omaksi oppiaineekseen. Tiukka kapselointi erilleen muusta maailmasta tappoi aikoinaan monen koulukaverin ilon perinteisestä atk:sta tai kaupallisista aineista.”

Uskon, että maailmanlaajuisesti ollaan matkalla poispäin tiukasta oppiainejaosta. OECD:n raportin Education 2030 mukaan koulutuksen pitäisi tuottaa kykyä ratkaista ongelmia, jotka liittyvät ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Elämäntaidot sekä kyky kriittiseen ja systeemiseen ajatteluun korostuvat.

Kuluttaminen ja talous on kokonaisuus

Kuluttajan osaaminen on kimppu tavoiteltavia taitoja ja opittavia sisältöjä, jotka tukevat toinen toisiaan.

Opetuksessa on tärkeää auttaa oppilaita hahmottamaan kokonaisuuksia ja näkemään asioiden yhteyksiä. Opetussuunnitelmassa puhutaan ekososiaalisesta sivistyksestä. Ympäristö, talous ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus liittyvät kaikki ihmisenä toimimisen laajaan kokonaisuuteen. Arjenhallinnan valmiuksia ei synny opettelemalla teoriaa tai taitoja yhdestä näkökulmasta kerrallaan. Tarvitaan opetusta, joka kehittää systeemistä ja kriittistä ajattelua.

Mielestäni opetussuunnitelman tasolla on opetuksen tavoitteita ja mahdollisuuksia talouskasvatuksen toteuttamiseksi asetettu jo nyt paljon. Miksi sitten emme opi taloustaitoja? Miksi opettajat uupuvat aiheen edessä?

Yksittäisiin tietoihin ja taitoihin keskittymisen sijaan kokonaisuuden hallinnan opetusta

Kuluttajuus on viime vuosina tullut digitalisaation ja palvelullistumisen vuoksi yhä monimutkaisemmaksi. Ovatko opetusmenetelmät ja oppimateriaalit seuranneet mukana?

Kuluttajuus opetuksen sisältönä on helpoin toteuttaa abstraktina arvoja pohtivana ”millainen kuluttaja olen?” -keskusteluna, jota voi käydä niin monilukutaidon, taloustaidon, ilmastonmuutoksen ja kestävyyden osaamiskokonaisuuden yhteydessä. Kulutuksen arvopohdinnat näkyvät jo selvästi esim. nuorten ympäristötietoisuuden lisääntymisenä.

Oppilailla on tietoa, että pitää säästää ja olla fiksu kuluttaja, ruutuaikaa pitää rajoittaa ja ilmastomuutos pysäyttää. Kuitenkin on tarpeellista päästä syvemmälle, luoda usko ja valmiudet siihen, että oppilas osaa toimia itse.

Miten arjen taitojen opetusta pitää kehittää?
Opetammeko siis kouluissa liian mekaanisesti rahankäyttöä, säästämistä ja pankkituotteita laajemman taloudenhallinnan ja resurssiviisauden sijaan? Onko taloudellisen lukutaidon määritelmä liian kapea? Onko määritelmässä otettu riittävästi huomioon kuluttajan erilaiset mahdollisuudet toimia, jos hän on vähävarainen?

Tätä minut saa pohtimaan Talentia-lehden artikkeli Taloussosiaalityö tutkii suhdetta rahaan. Siinä pohditaan, että taloudellinen toimintakykyisyys tarkoittaa muun muassa sitä, kuinka ihminen kykenee tulemaan rahan kanssa toimeen, eli millaisia tietoja ja taitoja sekä niin sanottua taloudellista lukutaitoa hänellä on, jotta hän saisi rahat riittämään. Pelkkä tietojen ja taitojen lisääminen ei kuitenkaan toimeentulo-ongelmia ratkaise.

Kun tapaan koulutuksissa opettajia, he usein toteavat, etteivät hallitse digitaalisen kuluttamisen ja monimutkaistuvien markkinoiden kokonaisuutta, joten heillä ei ole aikaa ja voimia ottaa selvää ja opettaa kaikkea kuluttajuuteen liittyvää.

Varsinkin kuluttajan oikeudet ja sopimusjuridiikka koetaan vaikeana opettaa eikä se tunnu perusopetuksen oppilaille kovin ajankohtaiselta.

Kuitenkin ostaminen on aina sopimus ja taloudenhallinta perustuu sopimuksiin – myös nuorten ostoksissa ja rahankäytössä.

Voiko ostopolkumallia käyttämällä opettaja voimaannuttaa oppijaa hallitsemaan talouttaan?
Kuluttajapolitiikassa on puhuttu jo jonkin aikaa kuluttajien voimaannuttamisesta. Voimaannuttamisen käsite taitaa olla alun alkaen sosiaalityön käsitteitä. Voimaantumisprosessin määritelmissä painotetaan mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin.

Voimaantuminen lähtee tunteesta, että hallitsee sitä, missä on mukana, tuntee ostamisen eri vaiheet ja niihin liityvät oikeudet ja vastuut ja sen kautta voi hallita ja kontrolloida omaa toimintaansa.

Kuluttaminen voidaan kuvata sarjana kokemuksia ja tilanteita, joita nimeämällä ja selittämällä yksilöt oppivat näkemään toimintansa ja päämääriensä samankaltaisuuden eri asioita hankittaessa. Kuluttajakasvatuksessa on viime vuosina kehitetty mallia, jossa kuluttajuutta lähestytään tietosisältöjen sijaan toiminnan eli ostamisen prosessin kautta.  Kun ymmärtää omaa toimintaansa näkee myös helpommin mahdollisuutensa saavuttaa omia itselle tärkeitä päämääriä ja toimia omien arvojensa mukaan. Olipa kyse sitten säästeliäisyydestä tai ympäristöystävällisyydestä.

Kun auttaa oppilasta hahmottamaan ostopolkua, päästään käsiksi omiin resursseihin ja mahdollisuuksiin kuluttajana ja jopa hallitsemaan niitä. Näin oppijalle syntyy motivaatio hallita kuluttamistaan sekä positiivinen elämänusko.

Taloustaitojen opetus on siis monimuotoinen kokonaisuus. On tärkeää, että opettajat saavat täydennyskoulutusta, jossa he itse voimaantuvat kuluttajana ja saavat kokonaiskuvan ostopolusta – eli kuluttamisen prosessista ja taloudenpidosta systeeminä.

Seuraavat kolme voimaantumisteorian periaatetta kannattaa muistaa, kun taloustaidosta puhutaan. Ne ovat samat opettajille kuin oppijoillekin

  1. Voimaantumisen kannalta on tärkeää, että ihminen uskoo voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun omassa ympäristössään. Ihmisten käsitykset omasta tehokkuudesta ja kokemus asioiden osaamisesta ovat merkityksellisiä voimaantumisen kannalta.
  2. Ihmisen tulisi voida ymmärtää, kuinka systeemi toimii. Uskomukset omasta elämästä ja mahdollisuuksista ovat keskeinen osa voimaantumisprosessia. Esimerkiksi ostopolun ymmärrys on tärkeää kuluttajien yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen sitoutumisessa sekä haluttujen päämäärien saavuttamisessa.
  3. Ihmisen tulisi voida käyttää omaa kontrolliaan omassa elämässään ja osallistua omista lähtökohdistaan yhteisössään.

Opetusmenetelminä ja koulun arjessa tämä tarkoittaa tutkivaa oppimista, harjoittelua sekä eri oppiaineiden yhteistyötä, kun opetetaan arjenhallintaa.