Maksuhäiriöt lisääntyvät, kotitaloudet velkaantuvat ja huoli kansalaisten taloustaidosta on käsin kosketeltavaa. Suomen Pankki käynnisti helmikuussa hankkeen kotitalouksien talousosaamisen edistämiseksi. Kouluihin on puolestaan ehdotettu talousopetuksen lisäämistä. Talous ja nuoretTAT:in (2019) selvityksenmukaan 94 prosenttia opettajista pitää taloustaitojen edistämistä tärkeänä tehtävänä koulussa.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta päätti vastata talousosaamisen yhteiskunnalliseen haasteeseen toteuttamalla Talousosaaminen-kurssin pedagogeille helmi-toukokuussa 2020. Pandemian (COVID-19) myötä kansantalouden synkkenevä tila sekä kansalaisten ja yrittäjien ahdinko nousivat itse sairauden rinnalle päivän polttavaksi kysymykseksi. Tarve talouskasvatukselle kasvoi kriisin myötä.
Tutustuin harjoittelujaksoni alussa blogin julkaisuarkistoon, mistä löysinkin paljon mielenkiintoista luettavaa. Valitsin postauksista omat suosikkini, joiden lukemista suosittelen myös sinulle. Postaukset puhuttelivat minua ajankohtaisuudellaan samalla herätellen minua pohtimaan omaa toimintaani niin kuluttajana kuin tulevana opettajanakin.
Teksti on julkaistu elokuussa 2018, mutta maksutapojen nopean kehityksen vuoksi aihe puhututtaa edelleen. Uudet maksutavat tekevät maksamisesta entistä helpompaa ja abstraktimpaa, mikä voi hämärtää kuluttajien käsitystä heidän rahankäytöstään. Pysymmekö kuluttajina mukana muutoksessa?
Maksutapojen nopea kehittyminen käy ilmi myös tilastoista. Suomen pankin mukaan lähimaksamisen ja mobiilimaksamisen määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja vuonna 2018 lähimaksua hyödynnettiin jo joka kolmannessa korttiostossa. Lähimaksamisen osuuden odotetaan kasvavan entisestään seuraavaan mittaukseen mennessä, sillä sen ostorajaa nostettiin vuonna 2019 aiemmasta 25 eurosta nykyiseen 50 euroon.
Muutokset maksamisessa tuovat omat haasteensa myös koulumaailmaan. Millä tavoin taloudenhallinnalliset toimenpiteet ja niiden opetteleminen tapahtuvat käytännössä ilman käteistä rahaa?
Tämä teksti herätti minut ajankohtaisuudellaan. Rahapelaamisesta käyty vilkas julkinen keskustelu lienee kantautunut myös useiden lukijoidemme korviin, minkä vuoksi uskon aiheen kiinnostavan myös teitä.
Aiemmin mainitsemani maksamisen tavoin myös rahapelaaminen on siirtymässä internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, mikä tekee rahapelaamisen entistä helpommin tavoitettavaksi – kulkeehan älypuhelin mukanamme kaikkialle. Verkkopelaamisen yleistymisen ohella on huomioitava, että rahapeliautomaatit olivat vielä muutama vuosi sitten eniten ongelmia aiheuttava pelimuoto.
Ongelmallista rahapelaamista tulee blogitekstin kirjoittajan, Anu Raijaksen mukaan ehkäistä kasvatuksellisin menetelmin myös kouluympäristössä. Kysymys kuuluukin, millä tavalla aihetta kannattaisi käsitellä esimerkiksi peruskoulussa, missä oppilaat ovat liian nuoria osallistumaan rahapeleihin.
Erityisesti tämä postaus sai minut pohtimaan omaa rooliani osana vaikuttamiselle altistavaa elinympäristöä. Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä kohtaan vaikuttajamarkkinointia päivittäin. Vaikka koen suhtautuvani kriittisesti useimpiin sosiaalisessa mediassa törmäämiini mainoksiin, löydän itseni siitä huolimatta aika ajoin puolustamassa sellaista tuotetta tai palvelua, josta minulla ei todellisuudessa ole kokemusta. Vaikuttajamarkkinointi näyttäisi siis toimivan.
Myös oppijoilla lienee lukuisia kokemuksia mainituista aihepiireistä, mitä kannattaa hyödyntää myös oppimistilanteissa. Omien kokemusten tarkastelu voi sekä motivoida opiskeluun että mahdollistaa oivalluksien tapahtumisen.
Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan tarkemmin valitsemani postaukset – etenkin, jos koet tarvitsevasi lisätietoa yllä mainituista aiheista. Uskon postausten tuovan sinulle uusia pohdinnan aiheita ajankohtaisista ilmiöistä, joita voit hyödyntää omassa arjessasi kuluttajana tai kasvattajana.
Kirjoittaja Noora Juntunen työskentelee kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kevään 2020 ajan. Noora on maisterivaiheen kotitalousopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta.
Terveisiä Educa-messuilta! Kilpailu- ja kuluttajavirastolla oli ensimmäistä kertaa oma osasto Helsingissä järjestettävillä Educa-messuilla, mikä on yksi opetus- ja kasvatusalan johtavista tapahtumista. Messuille osallistui tänä vuonna huimat 19 300 henkilöä, mikä mahdollisti mitä mainioimman messutunnelman!
Asiantuntijamme esittelivät KKV:n tuottamaa opetusmateriaalia vastaillen samalla eri koulutusasteiden opettajien ja kuluttajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Keskusteluja käytiin ennen kaikkea kuluttajansuojaan liittyvistä kysymyksistä, mutta myös yritysten kanssa tehtävästä kaupallisesta yhteistöstä. Näiden lisäksi lanseerasimme messuilla Ostajan askeleet -työkalun, jota opettajat voivat hyödyntää kuluttajakasvatuksen sisältöjen suunnittelussa, opettamisessa sekä arvioinnissa. Jos Ostajan askeleet ei ole sinulle vielä tuttu konsepti, käy kurkistamassa KKV:n taustamateriaali ja itse testi!
Saimme eri kouluasteilla työskenteleviltä opettajilta ilahduttavan paljon palautetta materiaaleihimme liittyen. Messuilla saatu palaute auttaa meitä kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan myös jatkossa. Kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea teille, jotka osallistuitte kuluttamista käsitteleviin keskusteluihin, tietovisoihin tai kyselyyn.
Antoisat keskustelut ja vilinän täyteinen viikonloppu tekivät KKV:n tiimiimme vaikutuksen ja tahtotilamme onkin osallistua messuhulinaan myös ensi vuonna.
Voit palata messutunnelmiin myös laittamalla seurantaan tuoreen Twitter-tilimme, joka löytyy nimellä @KKV_Kulma. Palaamisiin!
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on mukana tammikuun 24.-25. päivä järjestettävillä Educa-messuilla osastolla 6r 70. Messuosastollamme lanseerataan Ostajan askeleet, joka on mainio työkalu kuluttajakasvatuksen sisältöjen suunnitteluun, opettamiseen sekä arviointiin.
Oppilaille suunnattu harjoitus on saatavilla ylöspäin eriytettyinä ”Isoina askeleina” ja alaspäin eriytettynä testipolkuna eli ”Pieninä askeleina”.
Ostajan askeleet -materiaalin pedagogiikka pohjautuu ostopolkumalliin. Materiaali on suunniteltu toteuttamaan erityisesti POPS2014:n mukaisia kotitalouden ja yhteiskuntaopin tavoitteita, joissa kuluttajataidot on oma sisältöalueensa.
Vuosittain uudistettavalla ajankohtaisiin ilmiöihin tarttuvalla materiaalilla autetaan oppijoita hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä kulutusprosessissa tapahtuu ja mitä kuluttajaosaaminen tarkoittaa arjenhallinnan kokonaisuudessa.
Tule testaamaan Ostajan askeleita osastollemme ja ota materiaali haltuun omille oppitunneillesi! Tämän vuoden teemana on maksutavat.
Samalla voit kysyä KKV:n asiantuntijoilta kuluttajansuojan pelisäännöistä sekä testata tietojasi yritysten ja koulujen välisestä kaupallisesta yhteistyöstä.
Kesäharjoittelussa KKV:lla olen ideoinut uusia oppimistehtäviä kuluttajataitojen opetukseen. Tässä blogissa esittelen tehtävistä yhden. Oppimistehtävä koostuu neljästä työpisteestä, joista kunkin tekemiseen kuluu noin 10 minuuttia. Tehtäväpakettia voivat hyödyntää ja soveltaa niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopin opettajat.Työpisteissä hyödynnetään QR-koodeja, jotka löytyvät kullekin työpisteelle tarkoitetussa monisteesta. Monisteet saat tästä. Tehtävän tekemiseen tarvitaan tabletteja tai puhelimia, joihin on ladattu QR-koodin lukusovellus. QR-koodista pääsee katsomaan tehtävän tekemistä tukevaa videota. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja tarkoitus on, että kaikki ryhmät kiertävät kaikki työpisteet. Lopuksi tehtävien sisällöt puretaan keskustelemalla niistä yhdessä. Kukin ryhmä esittelee yhden työpisteen tulokset. Jos aikaa tehtävän tekemiseen on niukasti, tehtävää voi soveltaa myös niin, että kukin ryhmä tutkii vain yhden työpisteen ja esittelee sen sisällön muille.
Työpajassa 1. selvitetään, mitä reklamaatiolla tarkoitetaan ja selvitetään, mistä voi saada apua haastaviin kuluttajatilanteisiin. Tehtävää voi soveltaa ohjeistamalla oppilaat tutustumaan reklamaatioapuriin. Tämän jälkeen he tekevät harjoitusreklamaation, jonka he lähettävät opettajan sähköpostiin. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.
Työpajassa 2. selvitetään, miten sopimus sitoo kaupanteossa kuluttajaa ja yritystä. Oppilaat pohtivat esimerkin avulla, missä tilanteessa kuluttajansuojalaki ei suojaa. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.
Työpajassa 3. selvitetään, mikä on tilausansa ja miten siihen voi joutua. Oppilaat pohtivat, mitä tehdä, jos saa laskun tuotteesta, jota ei ole tilannut. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.
Työpajassa 4. tutkitaan kuittitietoja ja pohditaan, miksi kuitti kannattaa säilyttää. Tehtävää varten opettaja voi skannata muutaman vaihto- ja palautusehdoiltaan toisistaan poikkeavan kuitin näytekappaleiksi. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä ja täältä.
Tehtävä on suunniteltu tukemaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita.
Kotitalous:
T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjaa käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana. (S3)
Yhteiskuntaoppi :
T8 ohjaa oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (S1)
Työpisteiden tehtävät on julkaistu myös KKV:n opettajille tarkoitetuilla verkkosivuilla.
Kirjoittaja:
Emilia Hyvönen työskenteli kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesällä 2019.
