Tukea talousasioiden opetukseen kouluissa

Koulussa talousasioita opetetaan erityisesti yhteiskuntaopissa, kotitaloudessa ja matematiikassa sekä myös oppiaineiden rajat ylittävänä ilmiöopetuksena. Keväällä 2020 julkistetun PISA-tutkimuksen tulokset osoittivat tämän opetuksen onnistuneen hyvin: 20 OECD-maan joukossa Suomi sijoittui yhdessä Kanadan kanssa toiseksi Viron jälkeen. Suomalaiset nuoret kertoivat saavansa muita maita useammin talousasioihin liittyvää tietoa opettajilta, ja tällä oli lisäksi muita maita voimakkaampi yhteys osaamiseen.

Opettajien tekemän ansiokkaan työn ohessa Suomessa ovat jo vuosien ajan monet koulun ulkopuoliset tahot tarjonneet monin eri tavoin tukea talousasioiden opetukseen.

Käytännön toimijoiden vahvuutena on ajantasaisen tiedon ja käytännön taitojen tuominen kouluympäristöön.

Tämän toiminnan laajuus ilmeni, kun helmikuun 2020 alussa käynnistetty Suomen Pankin talousosaamishanke kartoitti keväällä 2020 talousosaamisen edistämistoimintaa Suomessa.

Lue lisää

Blogin kätköistä

Uutena KKV:n oppimisen palveluiden harjoittelijana lähdin kaivelemaan blogin kätköistä mielenkiintoisia postauksia. Monien mielenkiintoisten tekstien joukosta poimin teidän lukijoidenkin iloksi muutaman jälleen tai yhä ajankohtaisen aiheen.

Lue lisää

Sosioemotionaalisilla taidoilla epävarmuutta vastaan  

Mikä auttaa meitä sietämään epävarmuutta? Miten säilyttää tyyneys ja kasvattaa stressinsietokykyä? Pandemia osoittaa, miten tärkeää on yksilöiden ja yhteiskunnan kyky vastata odottamattomiin riskeihin. Meidän on ennakoitava ja oltava valmiina nopeaan toimintaan vajavaisenkin tiedon pohjalta. Tarvitsemme sosioemotionaalisia taitoja, jotka auttavat meitä havaitsemaan ja käsittelemään tunteita ja omaa toimintaamme. Sosioemotionaalisia taitoja voi opettaa ja oppia.

Aloitamme syyslukukauden opetus- ja kasvatustyön epävarmoissa tunnelmissa. Kevät loi ennennäkemättömän ja suunnittelemattoman kokeilun etäopetuksesta ja digitaalisuudesta. Samalla se laittaa pohtimaan, mitä taitoja yhteiskunnassamme tarvitaan. 

Lue lisää

”Talousoppia opeille!” – Kohti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta talouskasvatuksen keinoin

Maksuhäiriöt lisääntyvät, kotitaloudet velkaantuvat ja huoli kansalaisten taloustaidosta on käsin kosketeltavaa. Suomen Pankki käynnisti helmikuussa hankkeen kotitalouksien talousosaamisen edistämiseksi. Kouluihin on puolestaan ehdotettu talousopetuksen lisäämistä. Talous ja nuoret TAT:in (2019) selvityksen mukaan 94 prosenttia opettajista pitää taloustaitojen edistämistä tärkeänä tehtävänä koulussa.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta päätti vastata talousosaamisen yhteiskunnalliseen haasteeseen toteuttamalla Talousosaaminen-kurssin pedagogeille helmi-toukokuussa 2020. Pandemian (COVID-19) myötä kansantalouden synkkenevä tila sekä kansalaisten ja yrittäjien ahdinko nousivat itse sairauden rinnalle päivän polttavaksi kysymykseksi. Tarve talouskasvatukselle kasvoi kriisin myötä.

Lue lisää

Blogin helmiä

Tutustuin harjoittelujaksoni alussa blogin julkaisuarkistoon, mistä löysinkin paljon mielenkiintoista luettavaa. Valitsin postauksista omat suosikkini, joiden lukemista suosittelen myös sinulle. Postaukset puhuttelivat minua ajankohtaisuudellaan samalla herätellen minua pohtimaan omaa toimintaani niin kuluttajana kuin tulevana opettajanakin.

1. Uudet maksutavat hämmentävät myös opettajia

Teksti on julkaistu elokuussa 2018, mutta maksutapojen nopean kehityksen vuoksi aihe puhututtaa edelleen. Uudet maksutavat tekevät maksamisesta entistä helpompaa ja abstraktimpaa, mikä voi hämärtää kuluttajien käsitystä heidän rahankäytöstään. Pysymmekö kuluttajina mukana muutoksessa?

Maksutapojen nopea kehittyminen käy ilmi myös tilastoista. Suomen pankin mukaan lähimaksamisen ja mobiilimaksamisen määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain ja vuonna 2018 lähimaksua hyödynnettiin jo joka kolmannessa korttiostossa. Lähimaksamisen osuuden odotetaan kasvavan entisestään seuraavaan mittaukseen mennessä, sillä sen ostorajaa nostettiin vuonna 2019 aiemmasta 25 eurosta nykyiseen 50 euroon.

Muutokset maksamisessa tuovat omat haasteensa myös koulumaailmaan. Millä tavoin taloudenhallinnalliset toimenpiteet ja niiden opetteleminen tapahtuvat käytännössä ilman käteistä rahaa?

2. Ongelmallisen rahapelaamisen ennaltaehkäisy tarpeen

Tämä teksti herätti minut ajankohtaisuudellaan. Rahapelaamisesta käyty vilkas julkinen keskustelu lienee kantautunut myös useiden lukijoidemme korviin, minkä vuoksi uskon aiheen kiinnostavan myös teitä.

Aiemmin mainitsemani maksamisen tavoin myös rahapelaaminen on siirtymässä internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, mikä tekee rahapelaamisen entistä helpommin tavoitettavaksi – kulkeehan älypuhelin mukanamme kaikkialle. Verkkopelaamisen yleistymisen ohella on huomioitava, että rahapeliautomaatit olivat vielä muutama vuosi sitten eniten ongelmia aiheuttava pelimuoto.

Ongelmallista rahapelaamista tulee blogitekstin kirjoittajan, Anu Raijaksen mukaan ehkäistä kasvatuksellisin menetelmin myös kouluympäristössä. Kysymys kuuluukin, millä tavalla aihetta kannattaisi käsitellä esimerkiksi peruskoulussa, missä oppilaat ovat liian nuoria osallistumaan rahapeleihin.

3. Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Erityisesti tämä postaus sai minut pohtimaan omaa rooliani osana vaikuttamiselle altistavaa elinympäristöä. Aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä kohtaan vaikuttajamarkkinointia päivittäin. Vaikka koen suhtautuvani kriittisesti useimpiin sosiaalisessa mediassa törmäämiini mainoksiin, löydän itseni siitä huolimatta aika ajoin puolustamassa sellaista tuotetta tai palvelua, josta minulla ei todellisuudessa ole kokemusta. Vaikuttajamarkkinointi näyttäisi siis toimivan.

Myös oppijoilla lienee lukuisia kokemuksia mainituista aihepiireistä, mitä kannattaa hyödyntää myös oppimistilanteissa. Omien kokemusten tarkastelu voi sekä motivoida opiskeluun että mahdollistaa oivalluksien tapahtumisen.

Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan tarkemmin valitsemani postaukset – etenkin, jos koet tarvitsevasi lisätietoa yllä mainituista aiheista. Uskon postausten tuovan sinulle uusia pohdinnan aiheita ajankohtaisista ilmiöistä, joita voit hyödyntää omassa arjessasi kuluttajana tai kasvattajana.


Kirjoittaja Noora Juntunen työskentelee kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kevään 2020 ajan. Noora on maisterivaiheen kotitalousopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta.