Kotitaloustunnilla opetellaan paistamaan pakastepullaa, matematiikan oppitunti pidetään sosiaalisessa mediassa; kokeeseen vastataan kirjallisten vastausten sijaan videolla. Edelleenkään ei luntata, ei kiusata, ruokaa kunnioitetaan, tehdään yhdessä ja ennen kaikkea opitaan. Kulttuurista kestävyyttä on se, että luomme yhteistä tulevaisuutta niistä perinteistä, joita meillä on. Se tarkoittaa luopumista siitä, mikä kaipaa muutosta, mutta säilyttäen kuitenkin sen mikä on arvokasta. Nykypäivän
Avainsana: Kuluttajakasvatus
Consumer Classroom -projekti on luomassa EU:n laajuista tietopankkia kuluttaja tietojen ja -taitojen opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vuoden 2015 alusta ollut hankkeessa kansallisena partnerina. Consumer Classroom -sivusto kuuluu EU:n Kuluttajapoliittisen ohjelman 2014–2020 tavoitteissa esiteltyihin hankkeisiin.
Vielä kymmenen vuotta sitten, kun aloimme puhua lasten kuluttajakasvatuksesta, sitä pidettiin lähes mahdottomana ajatuksena. Silmiä avasi tutkimustulokset, jossa todettiin, että Alle kaksivuotiaat lapset tunnistavat tuotemerkkejä ja osaavat pyytää tuotteiden ostamista. Alle nelivuotiaat lapset pystyvät tekemään ostoksia opastettuina. Kahdeksanvuotiaat lapset tekevät itsenäisiä ostopäätöksiä. Yhdeksänvuotiaat lapset ovat alkaneet toimia kuluttajan roolissa. Kymmenvuotiaat lapset ovat omaksuneet merkittävimmät kulutustottumuksensa
Olemme kaikki kuluttajia, halusimme tai emme. Kaupankäyntiä ja valintoja tapahtuu vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa kodin seinien sisäpuolella ja näitä valintoja tekevät kaikki perheen jäsenet, myös lapset. Kasvamme kuluttajaksi ja kuluttajana niin kotona, kaupassa ja somessa, lasten kanssa ihmetellen ja oppilaiden kanssa tutkien. Voimme vertailla, etsiä tietoa ja keskustella muiden kuluttajien kanssa. Voimme jakaa hyvät
