Ajankohtaisena puheenaiheena viime aikoina on vallinnut erilaiset näkemykset lasten ja nuorten talousosaamisen tasosta ja taloustaitojen opetuksen lisäämisen tarpeellisuudesta. Ratkaisuksi taloustaitojen parantamiseen on esitetty tiiviimpää yhteistyötä eri oppiaineiden välillä sekä opetussuunnitelmaan lisättäväksi uutta taloustieto -oppiainetta. Vasta julkaistussa hallitusohjelmassa talouskasvatus mainitaan seuraavasti: ”Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä”.

Asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksiä talousopetuksen vahvistamisesta ja talousoppiaineen tarpeellisuudesta puolin ja toisin. Tässä postauksessa on nostettu esille esimerkkejä molemmista näkökulmista.

Nuorista vain joka viides kokee saavansa riittävän talousosaamisen koulusta

Yleisesti, taloustaitojen opettaminen koulussa nähdään tärkeänä – Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan, tätä mieltä on 94 % opettajista. Kuitenkin opettajista vain vajaa kolmannes pitää koulun antamia talousosaamisen valmiuksia riittävinä. Syksyllä 2018 toteutetun Nuorten talousosaaminen -tutkimuksen tulokset ovat samoilla linjoilla: nuorista 90% kokee, että koulussa pitää opettaa taloustaitoja, mutta vain joka viides kokee saavansa riittävän talousosaamisen tason koulusta. Nuoret näyttävätkin tutkimuksen mukaan suhtautuvan opettajia kriittisemmin talousosaamisen valmiuksiaan kohtaan.

Kuitenkin, tutkimusten mukaan nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa opettajia enemmän kuin nuoria. Positiivista on, että opettajista 78% kokee voivansa vaikuttaa nuorten taloustaitoihin. Näiden tutkimusten valossa, kuinka nuorten talousosaamista voitaisiin kouluissa vahvistaa?

OECD on laatinut suositukset talousosaamisen vahvistamiseksi ja asettanut talousosaamiselle keskeiset tavoitteet ikäkausittain. Suomessa talousosaamisen strategian laatimisen puolesta on puhunut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka ehdotti hallitusohjelmaan kansallista strategiaa, jolla vahvistettaisiin kansalaisten talouslukutaitoa. Talousosaamisen opetusta tulisi Rehnin mukaan tarjota kaikilla oppiasteilla peruskoulusta lukioon ja ammatillisista oppilaitoksista aikuiskoulutukseen. Myös Talous ja nuoret TAT:in johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen toteaa Suomesta puuttuvan talousosaamisen yhteinen koordinointi ja kansallinen strategia. Tenhunen-Ruotsalaisen mukaan perusteet ovat myös sille, että taloustiedosta tehtäisiin oma oppiaineensa.

Lasten asenteet rahaan ja talouteen muodostuvat varhain

Tällä hetkellä kuluttaja- ja taloustaitoja opetetaan osana yhteiskuntaopin oppiainetta neljännestä luokasta alkaen ja osana kaikille yhteistä kotitalouden opetusta seitsemännestä luokasta alkaen. Kuluttaja-ja taloustaitojen opetus on kirjattu opetussuunnitelmaan myös laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Tenhunen-Ruotsalaisen mukaan lapsiin kohdistuu yhä varhaisemmin mainontaa ja markkinointia ja myös lasten asenteet rahaan ja talouteen muodostuvat varhain, mistä syistä olisi tarpeen harkita talousopetuksen aloittamista kouluissa jo aiemmin nykyisen neljännen luokan sijaan.

Tulisiko taloustaitojen opetus siis aloittaa entistä varhaisemmassa vaiheessa ja toteuttaa oppiaineiden välisenä yhteistyönä vai eriyttää omaksi oppiaineekseen? Opettajista enemmistö (60 %) näkee taloustaitojen vaativan oppiaineiden välistä yhteistyötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa myös edellytetään opetuksen eheyttämistä erilaisin toimin, joista monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat esimerkki. Yhtenä opetuksen eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on karsia oppiainejakoisuuden aiheuttamaa opetuksen sirpaleisuutta. Lisäisikö uusi talousoppiaine siten haasteita opetuksen eheyttämisen näkökulmasta?

Veronmaksajien keskusliiton viestintäjohtaja ja Taloustaito-lehden päätoimittaja Antti Oksanen on esittänyt taloustaito-oppiaineesta Taloustaito-lehdessä näkemyksensä seuraavasti: ”Taloustaito erillisaineena kuulostaa paperillakin keinotekoiselta. Taloustaidot kun ovat elämäntaitoja, joita pitäisi soveltaa joka aineessa ja joka tilanteessa. Ei digitaitojakaan olla eriyttämässä omaksi oppiaineekseen.”

Kun taloustieto nähdään opetettavana oppiaineiden välisenä yhteistyönä, onko tarpeen määrittää, minkä oppiaineiden opetuksen vastuulle talousosaamisen opetus kuuluu? Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet velvoittavat kaikkia oppiaineita, mutta miten kuluttaja- ja taloustaitojen opetus tulisi kokonaisuuksissa toteuttaa? Jos päätetään perustaa uusi oppiaine, on päätettävä, mitä oppiainetta tai kasvatuksen sisältöä opetetaan vähemmän.

 

Tällä hetkellä taloustaitojen opetus on perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteiskuntaopin ja kotitalouden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä osaksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta L3 Itsestähuolehtiminen ja arjen taidot. Vaatisiko uusi talousosaamisen strategia enemmän oppiaineiden välistä yhteistyötä? Vai pitäisikö kehittää uudenlaisia tapoja opettaa taloustaitoja?

 

Opettajat eivät ole yksinkertaisten kysymysten äärellä arvioitaessa taloustaitojen opetusta eri oppiaineiden näkökulmista ja ikäkausille sopivilla tasoilla.

Talouskasvatus ei kuitenkaan yksin ole ratkaisu kansalaisten taloudenhallinnan taitojen vahvistamiseen ja taitojen puutteesta aiheutuviin talousongelmiin. Yrityksillä on vastuu toimia lainmukaisesti ja lainsäädännön keinoilla voidaan puuttua talousongelmia aiheuttaviin ilmiöihin ja ennalta ehkäistä niitä.

Keskustelussa talousosaamisen vahvistamisesta on havaittavissa huoli kansalaisten taloudenhallinnan taidoista. On tärkeää, että kansalaisten talousosaamista vahvistetaan uuden hallitusohjelman myötä ja aiheesta käydään keskustelua. Keinoja talousosaamisen vahvistamiseksi on olemassa jo – kysymys kuuluukin, millä tavoin ne otetaan tulevaisuudessa käyttöön ja mitä uusia keinoja tarvitaan?

---

 Emilia Hyvönen työskentelee Kilpailu- ja kuluttajavirastolla harjoittelijana kuluttajakasvatuksen tehtävissä kesällä 2019.