Yhä useampi huijaus tapahtuu nykyisin netissä. Koronaviruksen myötä ihmiset ovat vähentäneet asiointia ja liikkumista kaupoissa ja ostoskeskuksissa. Kaupankäynti on siirtynyt entistä useammin verkkoon. Nettikauppa mahdollistaa kuitenkin perinteistä kaupankäyntiä helpommin kuluttajan huijaamisen.
Keväällä valmistuneessa kandidaatin tutkielmassani tutkin verkostomarkkinointia Instagramissa. Lapsuudessani verkostomarkkinointi tarkoitti minulle naapurin Tupperware-kutsuja, joilla suositeltiin tuotteita muille naapureille. Nykyään kyse on kuitenkin paljon laajemmasta ilmiöstä. Sosiaalisessa mediassa nuoret törmäävät verkostomarkkinointiin herkemmin kuin ennen, jälleenmyyjien ollessa julkisuuden henkilöitä, nuorten esikuvia ja tuttavia. Jälleenmyyjät eivät useinkaan luo erillistä yritystiliä, vaan toiminta tapahtuu henkilökohtaisella tilillä, jolloin markkinointi sulautuu
Oman tiedon kartuttaminen on parasta ennaltaehkäisyä nettihuijausten välttämisessä. Tiedätkö mitä tehdä, jos luottokortti- tai henkilötietosi varastetaan? Tilasitko takin ja posti toikin kaulakorun? Saitko pankin nimissä tekstiviestin, jossa pyydetään päivittämään henkilötiedot? Saitko sosiaalisessa mediassa kaveripyynnön täysin vieraalta ulkomaalaiselta henkilöltä? Nettihuijausten takana on usein ulkomainen järjestäytynyt rikollisuus, jossa Euroopan tasolla puhutaan miljardien eurojen rahaliikenteestä. Huijarit käyttävät hyväkseen
Kuluttajan valta ei ole vain sen varassa, että äänestämme jaloillamme. Jos niin olisi, yrityksen ja kuluttajan välinen tasapaino olisi kyllä kallistunut myyjän eduksi. Vanha periaate ”jokainen katsokoon itse eteensä” ei nykytilanteessa voi toimia vaan meillä on lakisääteiset perusedellytykset tarjonnalle: tuotteiden on oltava turvallisia, informaation riittävää, sopimusten kohtuullisia. Jos ja kun häiriöitä sopimuksen täyttämisessä tapahtuu, kuluttajan
Media on muuttumassa yhä enenevissä määrin liikkuvaksi kuvaksi. Käsitykset elämästä ja todellisuudesta muodostuvat yhä useammin videoiden ja elokuvien kautta. Liikkuvassa kuvassa korostuvat tunne-elämykset. Kuluttajakasvatuksessakin käsitellään yhä enemmän tunnetaitoja. Kuluttajan ostopolku on kulutusprosessi, joka alkaa haaveista ja harkinnasta, etenee ostotapahtuman ja maksamisen kautta tuotteen ja palvelun käyttöön, sopimusten hallintaan sekä niihin liittyvien maksujen hoitamiseen, joissakin tapauksissa reklamointiin tai
Kulma 