Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen”. Lapsen itsestä huolehtimisen ja arjen taitoihin kuuluu ikäkaudenmukaisten ostosten turvallinen tekeminen. Tässä muutama perusasia, joista voi lähteä liikkeelle, kun asiaa käsittelee. Alaikäisiin kohdistuu kaupankäyntiin liittyviä erityisseikkoja. Alaikäiset eivät voi ostaa mitä vain omalla luvallaan, vaan osaan ostoksista tarvitaan aikuisen suostumus. Tarve vanhemman suostumukseen riippuu paitsi lapsen iästä, myös
Avainsana: Ops2016
“Mitä kuluttajakasvatuksesta oikein pitäisi opettaa?”, pohti opiskelija kuluttajakasvatusta käsittelevän kurssin päättyessä. Kun on huolella perehtynyt perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuluttajakasvatuksen näkökulmasta sekä alkanut ymmärtää kulutuksen yhteyksiä arkielämään, iskee vääjämättä runsauden pula. Miten kaikki tämä paketoidaan kokonaisuudeksi, joka istuu luontevasti omaan opettajuuteen, on saumaton osa oppilaan todellisuutta ja yhdistyy samalla tiiviisti kotitalouden muihin sisältöalueisiin? Tai miksi kuluttajakasvatus on
Rahasta ja kulutuksesta puhuminen ikäkaudelle sopivalla tavalla auttaa lasta hahmottamaan maailmaa sekä ymmärtämään itseään ja yhteiskuntaa. Talouskasvatus on osa kuluttajakasvatusta. ”#puhurahasta”-kampanjassa kannustetaan vanhempia ja aikuisia puhumaan lasten ja nuorten kanssa rahasta. Rahasta puhuminen sopii pedagogiseksi tavaksi toimia. Puheessa on mukana kestävän talouden ja vastuullisen toiminnan ulottuvuus oppitunnilla ja kaikessa koulun toiminnassa. Jutun juuret nousevat nuorten
Kulttuurissamme on vahvasti vallalla käsitys tiedon lisäämisen sivistävästä vaikutuksesta, ja tiedon on uskottu muuttavan käyttäytymistämme. Kuluttajina emme kuitenkaan ole kovin rationaalisia, joten tästä näkökulmasta käsityksemme kuluttajatiedon oppimisesta vaatii kehittämistä. Käyttäytymisemme on ennustettavaa, ja meillä kaikilla on yhteisiä ”lajityypillisiä” menettelytapoja kuluttajina: Valitsemme helpon ratkaisun Tunteisiin vetoaminen vaikuttaa Muiden ihmisten valinnat ohjaavat meitä Tiedon kautta oivaltamisen sijaan
OPS 2016 on paikallisesti työn alla. Se mahdollistaa monipuolisen kuluttajakasvatuksen. Kuluttajuus on monessa oppiaineessa ja laaja-alaisessa osaamisessa mukana. Kun vuonna 2002 aloittelin kuluttajakasvatuksen asiantuntijana, mietittiin voiko lasta edes pitää kuluttajana. Törmäsinpä usein myös kriittiseen tokaisuun, että mikä ihmeen kuluttajakasvatus – kuluttamaan ei pidä opettaa, ainakaan koulussa. Nyt enää harva kyseenalaistaa esimerkiksi taloustaitojen tärkeyttä. Vieläkin soraääniä
Kulma 