Sain tehtäväkseni kysyä kavereiltani mitä he tietävät kuluttajansuojasta. Niinpä tein nopeasti kyselyn, laitoin linkin Snapchatissa stooriin ja pian minulla olikin jo 38 nimetöntä vastausta koossa. Vastaukset olivat hälyttäviä: vain kahdeksan vastaajista tiesi kuluttajansuojan merkityksen, kun taas loput 30 vastasivat olevansa tietämättömiä asiasta. Tämä on surullista, koska kuluttajansuoja sisältää kuitenkin myös monia tietoja, jotka kuuluvat nykynuorenkin arkielämään. Niinpä minä katsoin KKV:n YouTube-kanavalta Kuluttajansuojan perusasiat -videon ja jo hieman yli kolmessa minuutissa ymmärsin mitä se kuluttajansuoja nuorelle tarkoittaa: kuluttajansuoja tarkoittaa kuluttajalle annettavaa suojaa ostamisessa ja maksamisessa.
Avainsana: Sopimukset
”Älykoti on jo täällä” totesi nuori kotitalousopettaja, kun keskustelimme kotitalousopettajien järjestämillä koulutuspäivillä viime lauantaina. Älylaitteet ovat tulleet osaksi kotitalouksien toimintoja erityisesti hyvinvointi- ja terveyssovellusten myötä. Kun sovellus mittaa vaikkapa unta, tiedämmekö mitä tietoja se käyttäjästään kerää? Se on tietysti kerrottu käyttöehdoissa. Tietojen antaminen onkin pakollista. Joko hyväksyt tietojen keräämisen tai et voi käyttää sovellusta. Nuoret
Mistä oikein on kysymys, kun kuluttajalta jää kuntosalikortti käyttämättä, viihdekanava seuraamatta tai musiikki kuuntelematta, vaikka hän maksaa palvelusta käyttömaksua kuukausittain? Jäin pohtimaan, paljonko me maksamme käyttämättömistä palveluista. Onko sillä kotitalouden taloudenhallinnan kannalta merkitystä? Väittäisin että on, vaikka tietääkseni asiaa ei ole tieteellisesti tutkittu. Ruokahävikki on kaikille tuttua: se näkyy kompostiastiassa, se voidaan punnita ja siitä
Kun innostuneena löytää juuri oikean tuotteen verkkokaupasta, ei huomiota juuri muuhun riitä. Sopimusehtoihin ei voi vaikuttaa, joten miksi ne lukisi, kun tässä ja nyt on kaivattu tuote. Siksi ehdot jäävät helposti lukematta. Sen sijaan joudumme päättämään erikseen siitä, miten tuotteen maksamme. Sitä valintaa ei pidä tehdä periaatteella ”ihan sama”. Silloin kun tarjolla on erilaisia maksutapoja,
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ”oppilaita ohjataan kriittiseen kuluttajuuteen”. Lapsen itsestä huolehtimisen ja arjen taitoihin kuuluu ikäkaudenmukaisten ostosten turvallinen tekeminen. Tässä muutama perusasia, joista voi lähteä liikkeelle, kun asiaa käsittelee. Alaikäisiin kohdistuu kaupankäyntiin liittyviä erityisseikkoja. Alaikäiset eivät voi ostaa mitä vain omalla luvallaan, vaan osaan ostoksista tarvitaan aikuisen suostumus. Tarve vanhemman suostumukseen riippuu paitsi lapsen iästä, myös