Sosioemotionaalisilla taidoilla epävarmuutta vastaan  

Mikä auttaa meitä sietämään epävarmuutta? Miten säilyttää tyyneys ja kasvattaa stressinsietokykyä? Pandemia osoittaa, miten tärkeää on yksilöiden ja yhteiskunnan kyky vastata odottamattomiin riskeihin. Meidän on ennakoitava ja oltava valmiina nopeaan toimintaan vajavaisenkin tiedon pohjalta. Tarvitsemme sosioemotionaalisia taitoja, jotka auttavat meitä havaitsemaan ja käsittelemään tunteita ja omaa toimintaamme. Sosioemotionaalisia taitoja voi opettaa ja oppia.

Aloitamme syyslukukauden opetus- ja kasvatustyön epävarmoissa tunnelmissa. Kevät loi ennennäkemättömän ja suunnittelemattoman kokeilun etäopetuksesta ja digitaalisuudesta. Samalla se laittaa pohtimaan, mitä taitoja yhteiskunnassamme tarvitaan. 

Lue lisää

Vastuullisuus svengaa ja yhteistyö istuu

Lapsuudessani farkkuja markkinoitiin ”Peffasta istuu ja reisistä svengaa”. Se puhutteli 70-luvun nuorisoa. Mainonta tarttui silloinkin ajan ilmiöihin.

Nyt farkkuja markkinoidaan eettisyydellä ja vastuullisuudella. Samalla tavalla mainonta tarttuu ajan ilmiöihin, kieli vaan muuttuu. Nuoren ostokäyttäytymisen näkökulmasta kummassakin tapauksessa houkuttimena on oman identiteetin vahvistaminen.

Opetussuunnitelma edellyttää kiinnittämään huomiota kestävyyteen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen. Markkinoinnissa käytetään näitä samoja sanoja. Eettisyys ja vastuullisuus kuulostaa markkinointikielessä aikuisemmalta ja vastuullisemmalta. Markkinoinnin sanat eivät kuitenkaan välttämättä ole merkitykseltään samoja kuin opetuksessa käytetyt vastuullisuuteen liittyvät termit.

Lue lisää

Oppimisympäristön muutos vaikuttaa meihin kaikkiin

Tämä blogin nimessä on kohta viisi vuotta kyselty, että kuka kasvattaa ketä?  Nimi syntyi ihmetyksestä oppimisympäristöjen muutoksessa. Blogin postauksissa on ruodittu arjen oppimista, kulutustottumuksia ja niiden syntymistä.

Olemme löytäneet kysymyksiin vastauksia. Lisäksi on syntynyt aimo määrä havaintoja siitä, mitä kuluttajataidoissa ja kuluttajaosaamisessa on meneillään.

Aiemmin kuluttajataidot olivat aikuisuuden taitoja, joita kokeneemmat eläjät siirsivät nuoremmille polville. Piti osata budjetoida ja säästää sekä osata tarvittaessa tehdä reklamaatio. Mainonnan osalta oli tärkeää tunnistaa mainos ja ymmärtää, että kaikkea ei aina kannata ottaa niin todesta.

Pikkuhiljaa kokeneemmankaan eläjän tiedoilla ei välttämättä selvinnyt kuluttajana. Diginatiivit pärjäsivät mennen tullen vanhan liiton kuluttajakasvattajalle niin verkkokaupassa kuin jakamistalouden koukeroissakin. Vertaiset ja bloggaajat huolehtivat kasvattamisesta, tosin tiedostamatta ja suunnittelematta ajan trendien ohjaamana.

Kuka lopulta kasvattaa ja ketä?

Kaikki kasvattavat ja sosialisaation merkitys on yhä suurempi. Jos taloustaidot jäävät oppimatta tai kasvamme yhä enenevässä määrin ylikulutuksen suuntaan, ei kannata kysellä onko vanhemmilla vai koululla jääneet arjen taidot opettamatta. Mallioppimisen rooli on merkittävä osaamisen kehittymisessä ja tottumusten muodostumisessa.

Verkossa tarjotaan viihdettä, tietoa, myydään ja vaikutetaan – mieluiten vuorovaikutteisesti. Verkon toimijat eivät kuitenkaan ajattele kasvattavansa, eikä verkkoympäristössä ole sovittuja oppimisen tavoitteita. Kasvattajana toimii verkottunut vaikuttajajoukko.

Kasvatukseen sitoutunut aikuinen pyrkii pohtimaan toiminnassaan sitä, mitkä ovat ne yhteiset arvot, joilla kasvuympäristöä rakennamme. Mieltääkö verkon vaikuttaja itsensä kuluttajakasvattajaksi?  Miten verkostoituneeseen yhteisöön verkossa syntyy sellaista aikuisen vastuuta, jota olemme tottuneet kasvatuksessa ja opetuksessa oppimisympäristöön sisällyttämään?

Oppimista ohjaava opettaja – oppijalle muotoiltu sisältö

Blogi lakkaa pian kysymästä ”kuka kasvattaa ketä?” Sen sijaan blogissa keskitytään pohtimaan, mitä ja miten opetamme, sekä mihin ohjaamme. Blogi kertoo ajankohtaisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat meihin ihmisinä, kuluttajina ja työntekijöinä.

Blogi lakkaa pian kysymästä ”kuka kasvattaa ketä?” Sen sijaan blogissa keskitytään pohtimaan, mitä ja miten opetamme, sekä mihin ohjaamme.

Blogissa jäsennetään oppimisen maailmaa, jotta lapsista voi kasvaa osaavia kuluttajia tai tulevia vähittäiskaupan työntekijöitä ja yrittäjiä, joille oikeudet ja velvollisuudet eivät ole pelkkiä sääntöjä ja kestävyys on enemmän kuin tuotteistettu ja myyntiä edistävä sana. Tulevien ammattilaisten kuluttajaosaamiseen liittyvät aiheet vahvistavat rooliaan. Blogissa huomioidaan jatkossa tarjottujen sisältöjen osalta vahvemmin opetusalan toimijat riippumatta opetettavasta koulutusasteesta.

Blogia uudistetaan lähiaikoina lukijaystävällisemmäksi ja samalla se saa uuden, paremmin kuvaavan nimen. Keräämme palautetta lukijoilta, jotta blogi palvelisi jatkossa kuluttajaosaamisesta kiinnostuneita entistä paremmin.

 

Ostamisen askelista oppia kuluttamiseen

Juuri äskettäin luin mainoksen, jossa markkinoinnin ammattilaisille tarjotaan koulutusta siitä, miten sisältömarkkinointi sijoitetaan mahdollisimman tehokkaasti kuluttajan ostopolulle. Koko ajan markkinoijat tuntevat kulutuskäyttäytymisemme yhä tarkemmin. Kuljemme viitoitettuja polkuja ja polulle jättämämme jäljet tutkitaan, analysoidaan ja sen perusteella meille markkinoidaan taas lisää ja yhä kohdennetummin.

Samaan aikaan toisaalla, opettaja on haasteen edessä: Opeta talouskasvatusta, opeta arjenhallintaa, opeta medianlukutaitoa, opeta toimimaan oikeuksien ja vastuiden mukaan. Kaiken tämän lisäksi pitää valmentaa uusi sukupolvi estämään ekokatastrofi.

Opettajien työnä on tehdä parhaansa oppimisen eteen, yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin parhaaksi.

KKV:n tehtävä on edistää kuluttajien oppimista. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme kehittäneet opetustapaa, jossa kuluttajakasvatuksen oppisisällöt on sijoitettu myös ostopolulle. Tällä ostopolulla ei ole tarkoitus myydä, vaan antaa oppijalle kokonaiskäsitys siitä, mistä ostaminen alkaa, miten meihin vaikutetaan, miten kauppa syntyy ja miten taloutta hallitaan.

Perusajatus on se, että oppija hahmottaa ostamisen kokonaisuuden, voi helpommin hallita omaa profiiliaan ostajana, hallita itseen kohdistuvaa mainontaa, oivaltaa miksi vastaanottaa niin itselle osuvia mainoksia. Lisäksi oppii myös tunnistamaan mainontaa. Ostopolun avulla hahmottaa miten kauppa syntyy ja miten sopimuksia ja niihin liittyviä maksuja hallitaan. Ostopolun ymmärrettyään saa miellekartan, joka auttaa selviytymään omassa kulutusmaisemassa.

Nyt tästä kehittäjien haaveesta on syntymässä ensimmäinen peruskouluikäiselle sopiva oppimateriaali. Ostajan askeleet -peli on pian testausvaiheessa. Testaajina ovat erityisesti kotitalous- ja yhteiskuntaopin opettajat. Palautetta kerätään 9.11. Kotitalousopettajien koulutuspäivillä.

Koulutuspäivillä järjestetään työpaja, jossa kotitalousopettajat saavat pelattavakseen testausvalmiin peliversion. Peliä kehitetään saadun palautteen ja toiveiden pohjalta eteenpäin. Pelin tueksi tuotetaan myös opettajille taustamateriaali, joka opastaa pelin käyttöönottoon sekä antaa vinkkejä aiheiden käsittelyyn opetuksessa. Peli julkaistaan tammikuulla Educa-messuihin mennessä.

Vastuullisuus myy – ostammeko sen?

Pekka Seppänen kirjoitti Ylen kolumnissaan (12.9.2019) yritysten vastuullisuusmielikuvista sekä siitä, kuinka yritykset määrittelevät itse oman vastuullisuutensa. Vastuullisuutta voidaan käyttää osana brändin luontia ja imagomainontaa.

Vastuullisuudella kilpaillaan paljon vähittäiskaupassa. Se on mielestäni ymmärrettävää, sillä vastuullisuus myy. Kuluttajat ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta – ihmisen, eläinten ja elinympäristön voinnista.

Nostetaan esille esimerkiksi juuri nyt kaikkien huulilla oleva ilmastonmuutos. Kun ihmiskunta kohtaa kriisejä, niissä on helppoa nähdä myös rahastamisen ja hämmentämisen mahdollisuus.

Lue lisää