Korona loikkautti etäkoululaiset älykotiin

Viime viikkoina moni koti on muuttunut monitoimitaloksi, joka muuntuu olemaan koulu, työpaikka, kauppakeskus, kuntokeskus, pankki, leffateatteri, kahvila, pääsiäiskirkko tai joogasali.  Tarkastellaanpa nuoren kuluttajan näkymää tähän monitoimitaloon eli älykotiin kotitalouden toimintojen kautta.

Kotitoimisto ja kotikoulu
Suurin muutos korona-ajassa on etätyön tulo myös sellaisiin koteihin, joissa sitä ei aiemmin ole tehty. Vielä useammassa kodissa opiskellaan etänä. Arjen rutiinien hoituminen kodissa sekä niiden synkronointi työpaikkojen kokousaikatauluihin ja koulujen lukujärjestyksiin on kotitalouden hallinnan ytimessä.

Samanaikainen osallistuminen eri kokouksiin ja tunneille on ainakin lisännyt kuulokkeiden kauppaa. Lisäksi perheet ovat ehkä joutuneet hankkimaan parempia verkkoyhteyksiä.

Syöminen
Kaupassa käyminen on yksi suurimpia riskejä saada tartunta. Ne, joilla on älylaite kotona voivat tilata ruokatavaransa verkosta. Erilaiset ruokakassi- ja keräilypalvelut ovat suosittuja.  Taajama-alueella voi verkon kautta myös tilata ruokaa noutoruokana.

Parhaiten koronatilanteesta selviävät kotitaloudet, joissa on osaamista verkkokaupan teosta ja kykyä etsiä tarvittavia reseptejä verkosta. Huonoiten selviytyvät ne kodit, joissa ei ole tekniikkaa eikä osaamista, jolla ruoka-aineita tai annoksia voi tilata. Hamstraus tai varautuminen ei enää ole riittävä taito. Tarvitaan elintarviketuntemusta esim. säilyvyyden suhteen, kaupantekotaitoa verkossa, tietoa turvallisista maksutavoista, kykyä soveltaa sekä lähdekriittisyyttä etsittäessä reseptejä.  Kustannustietoisen on järkevää tuunata reseptejä, sillä usein yritysten julkaisemat reseptit on suunniteltu tuotteiden maksimaaliseen kulutukseen ja pienemmälläkin saa maukasta.

Puhtaus
Etähommissa on helppo pukeutua verkkareihin ja hiuksiakaan ei tarvitse ehkä pestä joka päivä. Myös näissä kodin toiminnoissa ne, joilla on mahdollisuus ja tottumusta ostaa verkosta pääsevät helpommalla ja pienemällä tartuntariskillä.

Tiskiaineen ja pyykkipulverin takia ei verkko-ostajan tarvitse rientää markettiin, vaatteitakin voi ostaa verkossa. Kampaajalla tai parturissa ei nyt käydä, sen sijaan joku voi ehkä tilata kotiparturisetin verkosta. Myös siivous- ja pesulapalveluiden käyttäjät joutuvat nyt tekemään itse. Hyvät kuluttajataidot omaava hankkii turvallisesti verkosta niin vaatteet kuin puhtauteen liittyvät aineet ja välineet. Puhtaanapidon taidot ovat tautien leviämisen estämisessä tärkeitä.

Asumisen tekniikka
Jos kotitaloudella on käytössään asumiseen liittyviä älytekniikkaan perustuvia laitteistoja niiden hoito, huolto ylläpito, päivitys- ja korjaustoimenpiteet jatkuvat samaan tapaan kuin normaaliarjessakin. Palveluissa voi nyt esiintyä enemmän katkoja, kun verkot kuormittuvat kaiken etäkäytön lisääntyessä.

Raha-asiat, asiointi, verkkokauppa sekä pilvipalvelut
Eristäytyminen tekee kotitalouden resurssien hallinnan ilman älylaitteita lähes mahdottomaksi. Raha, tieto, ajanhallinta, asiointi, hankinnat ja viestintä – kaikki ovat siirtyneet verkkoon. Taloustaitona sopimusten hallinta korostuu ja muutenkin rahojen riittävyys vaatii seurantaa, kun kulutuksen painopisteet saattavat muuttua. Lisäksi moniin kotitalouksiin joudutaan hankkimaan lisää laitteita, yhteyksiä ja pilvipalveluita etätyön- ja opiskelun takia. Myös tietosuoja ja tietoturva on huomioitava.

Itsestä huolehtiminen ja terveys
Korona-ajan älykodissa nukkuminen ja lepääminen eivät poikkea totutusta. Älyrannekkeet raksuttavat lukemiaan kuten ennenkin. Ehkä terveyttä seurataan aiempaa tarkemmin ja puettava älylaite alkaa kiinnostaa yhä useampia. Verkkovalmennukset ja -treenit ovat korvanneet salille menon ja tuoneet uudenlaiset palvelusopimukset. Lääkärikäynnissä digivastaanotto houkuttelee lääkärikeskuksen odotusaulassa istumisen sijaan. Otamme siis tässäkin kotiimme käyttöön uusia palveluita.

Viihde ja yhdessä eläminen
Peli-illat, virtuaaliset kahvitauot tai deittipalvelut ovat vallanneet sosiaalisen kanssakäymisen ja harrastukset. Elokuvia ja erilaista digitaalista sisältöä seurataan suoratoistopalveluiden kautta, viihde on siirtynyt perinteisestä televisiosta maksukanaville. Monissa kodeissa on otettu maksuttomia kokeilujaksoja käyttöön niin äänikirjoista, elokuvista kuin musiikistakin. Kuluttajataitoa on osata hallinnoida niiden sopimuksia ja välttää syntyvää palveluhävikkiä, kun eristäytymisen jälkeen siirrytään ihmisten ilmoille.

Mediakriittisyys on yhä tärkeämpää kaikissa kotitalouden toiminnoissa: mihin uskoo ja ennen kaikkea mitä itse jakaa? Tärkeää on ottaa selville, kuka on julkaisun tekijä ja miksi julkaisu on tehty.  Kriisiä hyödyntävät myös huijarit, mikä näkyy lisääntyneenä nettihuijausten määränä.

Miten sinä näet digitaalisen ostamisen ja asioinnin taidon roolin muiden kotitaloustaitojen joukossa?

Mitä sinä opetat etänä opiskelevalle koululaiselle kotitalouden käyttämistä palveluista, ostamisesta ja sopimusten hallinnasta?

Täältä löydät kotitehtäviä, joita voi soveltaa myös etäopetukseen.

Kotiläksyjä kuluttajansuojasta ammatilliseen koulutukseen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti toukokuussa 2018, kuinka hyvin yrityksissä tunnetaan tiettyjä kuluttajansuojaan ja kuluttajan oikeuksiin liittyviä yksityiskohtia. Yritysten edustajina tutkimuksessa haastateltiin kodinkone- ja elektroniikkamyymälöiden myymäläpäälliköitä tai -vastaavia, koska kyseisellä alalla käsitellään usein virhevastuu- ja takuukysymyksiä. Esitetyt kysymykset käsittelivät markkinointia, maksamista, reklamointia ja virhetilanteita sekä etämyyntiä ja verkkokauppaa.

Myymäläpäälliköistä keskimäärin noin puolet osasi vastata esitettyihin kysymyksiin oikein. Tosin tietämys kuluttajansuojaan liittyvissä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli varsin paljon. Erittäin hyvin osattiin vastata hyvitystä koskeviin kysymyksiin. Hyvitystilanteet ovat todennäköisesti myymälöissä arkipäivän peruskauraa, ja siksi niissä osataan toimia säännösten mukaisesti. Muutenkin virhetilanteisiin liittyvät asiat hallittiin myymälöissä. Sen sijaan reklamointiajasta oltiin epävarmoja ja tavaralle asetetusta takuusta oltiin jopa suorastaan väärässä. Nämä ovat seikkoja, jotka myymälöissä tulisi tietää.

Heikoimmin yrityksissä tunnettiin verkkokauppaan liittyvät asiat; yli puolet vastaajista ei osannut vastata näihin kysymyksiin lainkaan.

Tämä johtunee siitä, että toimipaikoissa ei käydä verkkokauppaa. Mutta vaikka näin olisikin, on verkkokauppa tänä päivänä niin yleistä, että yritysten edustajien voisi ajatella tarvitsevan tietoa verkkokaupan kuluttajansuojasta myös toimiessaan itse kuluttajina.

Erikokoisissa myymälöissä esiintyi eroja kuluttajan oikeuksien hallinnassa. Isoissa toimipaikoissa kuluttajansuojakysymykset osattiin yleisesti pieniä paremmin. Voi olla, että isoissa myymälöissä kuluttajien oikeudet ovat pieniä myymälöitä useammin käytännön työssä esillä ja henkilökunnan koulutukseen saatetaan myös panostaa enemmän. Isoissa yrityksissä myös todennäköisesti selvitellään pieniä yrityksiä useammin virheenoikaisutilanteita.

Tutkimus osoitti yrityksissä selvät tiedolliset aukkopaikat kuluttajansuojassa. Yritysten olisi tärkeää panostaa kuluttajan oikeuksien hallintaan myymälätasolla, jossa kuluttajien yhteydenottoja käsitellään.

Ammatillisen koulutuksen opettaja tai yrittäjyyskasvatustusta perusopetuksessa toteuttava opettaja, miten ohjaatte ottamaan vastaan asiakkaan, jonka ostos ei ole vastannut hänen odotuksiaan?


Kirjoittaja

Anu Raijas on Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinatutkimusyksikön tutkimuspäällikkö. Hän on myös Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian dosentti.

Hänen tutkimuksellinen asiantuntemuksensa ja mielenkiintonsa kohdentuu kotitalouksien taloudelliseen päätöksentekoon, taloudelliseen osaamiseen ja velkaantumiseen.

Markkinoista hän on perehtynyt eniten vähittäiskauppaan ja finanssisektoriin.

 

Uusi oppimistehtävä vie matkalle

Tänään kotitalousopettajien kesäkoulutuspäivillä on julkaistu uusi Lähde matkalle Eurooppaan -oppimistehtävä. Löydät tehtävän Opettajalle-osiosta oppimistehtävien kautta.

Lähde matkalle Eurooppaan -oppimistehtävä on monipuolinen kokonaisuus kuluttajan oikeuksista ja vastuista matkalla. Siinä edetään ostopolun mukaisesti: ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Tehtävässä oppilaat pääsevät käyttämään draamallista otetta mielikuvaharjoituksen muodossa.

Lue lisää

Tiedonhankintatehtävissä etsitään sisältöä ja arvioidaan sitä monelta eri näkökulmalta

Kuluttajan tiedonhallintataidot ovat verkonkäyttäjältä vaadittavien arjentaitojen kärjessä, siinä missä faktojen tarkistustaidot yleensäkin. On tarpeen oppia jo varhain, että joskus ideologiat, taloudelliset edut ja muut vastaavat tekijät vaikuttavat tekstin objektiivisuuteen ja luotettavuuteen.

Mainonta on myös verkossa läsnä kaikkialla. Sen lisäksi tilausansat ja huijaukset piinaavat kuluttajia. Usein ajatellaan, että ne ovat hyväuskoisten hölmöjen ongelmia. Niin ei kuitenkaan ole, sillä huijauskeinot kehittyvät samaa vauhtia kuin rehellinenkin digitalisaatio. Monilukutaidosta ja tiedonhallinnasta on hyötyä kuluttajalle.

Lue lisää

Mediataitoviikon oppimateriaalissa viitoitetaan digitaalisella ostopolulla kulkemista

Digitalisaation ja ihmisten verkostoitumisen ansiosta kuluttajat osallistuvat entistä aktiivisemmin tuotteiden, palveluiden ja sisältöjen tuottamiseen, tarjontaan ja kuluttamiseen. Puhutaan alustataloudesta, jakamistaloudesta, kiertotaloudesta, keikkataloudesta, tilaustaloudesta ja yhteisötaloudesta.

Ovatko digitaalinen ostopolku ja uudet talouden muodot hallussasi suunnitellessasi kestävän kuluttajuuden opetusta oman oppiaineesi näkökulmasta? Miten ohjaat oppilasta tiedonhakuun, valintoihin ja kohtaamaan kaupallista viestintää, mitä kerrot kuluttajan oikeuksista kun ostopaikka on verkossa?

Vaikkei nettiostamisen kuluttajansuoja poikkea perinteisen kaupankäynnin totutuista säännöistä, eivät ne välttämättä toimikaan enää alusta- ja jakamistaloudessa samalla tavalla kuin perinteisessä kivijalkakaupassa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylläpitämät opettajien materiaalisivut tarjoavat tausta-aineistoa opettajille. Uudessa ”Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöistä”-aineistossa esitellään digitalisaation erityispiirteitä, jotka muuttavat kuluttaja-asioiden opetusta koulussa.

Media-, teknologia- ja talouskasvatuksella sekä kuluttajan oikeuksien ja vastuiden tuntemisella saavutetaan uudenlainen kuluttajan digitaalinen osaaminen. Aineistossa kuvataan kaupanteon polun kautta kokonaisuus, joka helpottaa suunnittelemaan esimerkiksi ilmiöpohjaisen opetuksen järjestämistä kuluttaja-asioista.

Sisältö on tarkoitettu eri oppiaineiden opettajille tausta-aineistoksi, erityisen hyvin se soveltuu opettajille, jotka haluavat täydentää omaa osaamistaan.  Se on suunniteltu hyödyttämään erityisesti yhteiskuntaopin ja kotitalouden opettajia seuraavien taitojen opettamisessa: monilukutaito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä tieto- ja viestintäteknologian taidot.

Ostopolut tutuksi oppilaille ostopolku

Aineistoon kuuluu tehtäväkokonaisuus, jonka kautta tutustutaan ostamisen etenemiseen verkossa. Apuna käytetään opettajan tausta-aineistossa esiteltyä kaupanteon polkua ja sen vaiheita. Tarkoitus on saada oppilaat pohtimaan, miten omat ostopolut muodostuvat, kenen kanssa milloinkin kauppaa käydään ja kenelle omia tietoja annetaan.

Aineistossa julkaistut tehtävät ovat aihioita, joita opettaja voi valita ja soveltaa omaan opetukseensa. Kantavana ideana on, että oppilaat valitsevat ryhminä tarkasteltavakseen yhden hyödykkeen, joka voi olla tavara, palvelu tai sisältö. Tarkoituksena on, että tehtävien avulla voi tutkien kulkea kuvitteellisen ostopolun vaihe vaiheelta ja samalla oppia.

Tehtävä toteutetaan mieluiten useammalla opetuskerralla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun tehtäviä käytetään suunnitelmallisesti yhdessä oppiaineessa lukuvuoden aikana tai osana monialaista oppimiskokonaisuutta.

Aineistojen henkilötietoja käsittelevä osuus on valmisteltu tietosuojavaltuutetun toimistossa.Tehtävän suunnittelussa on ollut mukana opettaja Terhi Ylöniemi Oulun Norssista.

Uudet aineistot löytyvät KKV:n verkkosivuilta:

Tausta-aineisto – Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöistä

Oppimistehtävät – Ostopolku näyttää digi-ostamisen vaiheet