By 
Vuosi 2030. Piilaakson päiväkodissa on lelupäivä. Aamupiirissä lapset pääsevät esittelemään kotoa tuomiaan leluja.
Taneli: No mul on täs tää aipäd megaforce 7c ja siis mä sain tän ku mul tuli paha mieli ku ei mentykää päiväkodin jälkee superloppii vaik äiskä lupas.
Daijana: Mun pädis on infiniti näyttö ja se on paljon paljon parempi ku Tanelil. Sitä paitsi tää on kalliimpiki.
Tiina-Tuulikki: Mul on tää Pom-pupu vaa.
Taneli: Vähän noloo! Mitä tol voi muka tehä?
Olemmeko kulkemassa kohti tällaista tulevaisuutta? Tätäkö me haluamme?
Varhaisikäisten lasten teknologialaitteiden käyttö on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt. Yhä useammat vanhemmat korvaavat aidon vuorovaikutuksen ja läsnäolon viihdyttämällä lastaan jollakin sähköisellä välineellä ilman todellista tietoa siitä, mitä lapsi oikeasti laitteella tekee ja mitä vaikutuksia laitteen käytöllä on lapsen hyvinvointiin.
Tutkimukset osoittavat, että liiallisella teknologialaitteiden käytöllä on vaikutuksia lasten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Uniongelmilla, lisääntyneellä aggressiivisuudella ja ylivilkkaudella on selkeä yhteys valvomattomaan ja liialliseen teknologiakulutukseen. Erot ovat kuitenkin yksilöllisiä. Laitteiden tuleminen lähelle lasten elämää lisää myös eriarvoisuutta niin lasten kuin eri sosioekonomisessa asemassa olevien perheidenkin kesken.
Oikein ja kohtuudella käytettynä teknologialaitteet ovat kuitenkin hyvä lisä tukemaan lasten oppimista ja kehitystä. Pedagogisia elementtejä sisältävillä sovelluksilla voidaan tukea esimerkiksi lapsen kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittymistä.Nämä eivät kuitenkaan korvaa aidon vuorovaikutuksen mahdollistamaa oppimista.
Teknologian mukanaan tuomat mahdollisuudet tulisi huomioida myös erityislasten kanssa työskennellessä, sillä joillakin lapsilla audiovisuaalisuus voi olla hyvinkin motivoiva tekijä ja näin ollen helpottaa haastavien asioiden oppimista.
Media- ja teknologiakeskeisyyden lisääntyminen muuttaa myös tulevaisuuden varhaiskasvattajien työnkuvaa. Teknologisoitumista tulisikin ottaa huomioon yhä enemmän jo koulutuksissa. Kysymys kuuluukin, mikä on varhaiskasvattajan rooli lapsen mediakasvatuksessa?
Helsingin Yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Lastentarhanopettajan koulutus, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka KL 2016
Kirjoittajat: Vilma Kulmala, Eveliina Koljonen, Jessica Ketonen, Eevi Laaksovirta
Kulma 
Blogin nimen mukaisesti, kuka kasvattaa ja ketä? Kaikki härpäkkeet ovat jo vahvasti lasten arkipäivää kotien kautta. Varhaiskasvatuksessa on suuri merkitys tuoda ne pedagogisesti esille, antaa lapsille oikeata tietoa ja kokemusta, mutta pitäisikö vanhempia opastaa ja miten tai mihin? Onko koodaaminen ok. ja pelaaminen out? Miten lapsi oppii! Medialukutaitoa on perusopetuksen osalta kuulutettu, se tulisi jo varhaiskasvatuksessa tuoda vanhemmille tietoiseksi käsitteeksi, lapsille ohjausta ja tukea. Hyvät, pahat ja rumat leiriytymiset on unohdettava, medialukutaito on ymmärrettävä pedagogisten sisältöalueiden osalta laajasti toimintaa tukevaksi, parhaimillaan innoittajana esim. pihasunnistus, ilmiöiden tutkiminen, animointi ja oma median tuottaminen, tarinankerronta, toiminnan sisällön kuvantaminen, mahdollisuuksia on niin paljon, paljon enempi kuin uhkia, joihin tukeudutaan helposti, kun asia on vieras.
TykkääTykkää