Digitaalisuus ja alustat ovat parantaneet kuluttajien valintaoikeuksien toteutumista – kuluttajan taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Mitä se tarkoittaa kuluttajataitojen ja kuluttajana tarvittavan osaamisen näkökulmasta?
Perusopetuksessa kuluttajaosaamiseen tähtäävän opetuksen tavoitteena on ollut, että nuoret oppisivat rahankäytön suunnittelua sekä vastuullista kulutusta. Pitäisikö opetuksen tavoitteita asetettaessa ottaa vastuullisuuden rinnalle ja täsmennykseksi valintaoikeuksien tunteminen ja niiden vastuulliset käyttötaidot? Esimerkiksi Euroopan komission kuluttajia koskevassa toimintaohjelmassa todetaan, että vaikka digitaalinen muutos tarjoaa kuluttajille enemmän mahdollisuuksia ja laajemmat tavara- sekä palveluvalikoimat, kuluttajien voi toisaalta olla vaikeampaa tehdä tietoon perustuvia valintoja ja suojella etujaan. Toki jo nyt opetussuunnitelmissa on vahvasti mukana kestävän kulutuksen ja vastuun ottamisen näkökulma.
Digitaalisuus on vahvasti mukana kaikessa kuluttamisessa ja se vaikuttaa arjenhallintaan ja siinä vaadittaviin taitoihin. Osaksi kuluttajataitoja on tarpeellista lisätä kyky hallita omia tietojaan digitaalisissa ympäristöissä. Kuluttajien tietojen keruuta sekä käsittelyä voidaan käyttää niin, että kuluttajat tekevät etujensa vastaisia päätöksiä.
Sopimukset kuluttajataitojen ytimessä
Opetuksessa on korostettu pitkään valinnan merkitystä. Olemmeko riittävästi lisänneet oppijoiden tietoisuutta kuluttajan oikeudesta tehdä tietoon perustuvia valintoja? Mitä tietoja kuluttajalla on oikeus saada tuotteesta ja palvelusta ennen kaupasta sopimista?
Opetuksen käsitteistössä tulisi nostaa sopimustaidot ja valintaoikeudet vastuullisen valinnan rinnalle. Pelkästään sopimusehtojen sisältö koskien kuluttajan käyttäytymistietojen käsittelyä, on usein vaikeasti ymmärrettävissä. Kuluttajien on hankalaa hahmottaa, mitä palveluiden käyttöehdoissa itse asiassa lukee. Tutkimusten mukaan kuluttajat myös luottavat enemmän palveluihin, joiden ehdot ovat lyhyitä ja selkeitä.
Opetuksessa on tarpeellista antaa myös vahva perusta sopimustyyppien erojen ymmärtämiseksi taloudenhallinnan perustana. Sopimuksista on valmista oppimateriaalia KKV Kampuksen ”Ostajan askeleet peruskurssilla”, ”Teen kauppoja” -askeleella.
Pidetään huoli taloudesta ja tiedoista – se on tärkeää koko yhteiskunnalle
Yrittäjyyskasvatuksella on paljon mahdollisuuksia kuluttajan oikeuksien ja kestävän kulutuksen eteen tehtävässä työssä. Pitäisikö yrittäjyyskasvatuksessa olla oppisisältö nimeltään data- ja rahatalous? Samaan aikaan, kun olemme saaneet talousosaamisen strategian, on rahan lisäksi noussut huoli kuluttajan tiedoista vaihdon välineenä. Tietojen käytön pitäisi olla kuluttajan päätösvallassa. Tietosuojaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ja EU:n tietosuojauudistus ovat lisänneet kuluttajien tietoisuutta ja varautuneisuutta datan keräämistä kohtaan, mutta tällä hetkellä taitoja, miten päätösvaltaa voi käytännön tilanteissa käyttää, ei vielä välttämättä opeteta missään.
Kuluttajien on pystyttävä luottamaan siihen, että heistä kerättyä dataa ei käytetä väärin ja heillä on päätösvalta tietojen suhteen. Nyt olisi tärkeä hetki opetuksessa voimaannuttaa oppijoita valtansa tunteviksi kuluttajiksi ja vastuullisiksi yrittäjiksi.