By Opetushallituksessa valmistellaan parhaillaan varhaiskasvatuksen suunnitelmaa. Sain kunnian olla mukana kommentoimassa suunnitelman ensimmäistä luonnosta, jossa on paljon kestävään tulevaisuuteen tähtäävän kasvatuksen tavoitteita.
Suunnitelmassa on hienosti esillä ympäristökasvatuksen teemat. Luontosuhde on keskiössä. Ympäristökasvatuksessa herätetään kiinnostus luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan. Kuitenkaan pelkkä säästämisestä ja roskaamisesta puhuminen, ruuan tai eri materiaalien alkuperää ja kiertoa koskevien kysymysten avaaminen eivät anna riittäviä valmiuksia toimia yhä monimutkaistuvammassa arjessa kuluttajan roolissa kestävästi.
Kestävä kulutus perustuu monipuolisiin taitoihin toimia arjessa
Kestävyys on ekologisen kestävyyden ohella myös taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurista kestävyyttä. Ympäristökasvatus tukee muita kestävään tulevaisuuteen tähtääviä kasvatuksen osa-alueita. Luonnon lisäksi lapsilla on kokemuksia lähiyhteisöstään, joita kasvatuksen on tarpeen avata ja selittää. Niistä kehittyy vaiheittain suhde yhteiskuntaan, kansalaisuuteen ja myös kulutukseen.
Lapset tarvitsevat perinteisen ympäristökasvatuksen tueksi kuluttajakasvatusta, tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia ihmisen eri rooleihin, joissa tapahtuu kuluttamista. Uudistuvaan varhaiskasvatuksen suunnitelmaan on tarpeen saada mukaan kasvattajalle työkaluja, joilla voi on ikäkauden mukaisesti auttaa lasta hahmottamaan maailmaa – ymmärtämään itseään ja yhteiskuntaa.
Edes lapset eivät ole kaupallisen elämäntavan ulkopuolella. Kuluttaminen on jatkuvasti läsnä arjessa, tuotteita, palveluita ja kokemuksia hankitaan ja käytetään päivittäin. Lasten elämässä kuluttaminen on arjen ja sosiaalisen elämän keskeisimpiä ilmiöitä. Tarvitaan tavoitteellista elämäntaitojen ja tottumusten ohjaamista, arjen ja elämänpiirin avaamista ja selittämistä.
Leikitään kotia, kauppaa, pankkia – opitaan arjenhallintaa ja yhteiskunnassa toimimista
Varhaiskasvatuksen kuluttaja- ja talouskasvatuksessa autetaan lasta ymmärtämään arkea ja omaa elämänpiiriään ja saamaan valmiuksia selviytymään kulutuksen sosiaalisessa paineessa ja kaupallisessa vaikuttamisessa. Itsetuntemusta kasvatetaan pohtimalla omia valintoja ja hyvinvointia.
Päivähoidossa voidaan ohjata oppijaa osallistumaan kauppaleikkeihin, jossa on leikin avulla mahdollisuus saada käsitystä ostamisesta ja samalla valintojen tekemisestä ja vastuullisuudesta. On tärkeää auttaa lasta hahmottamaan ostotapahtumaa ja omistamisen käsitettä. Samalla lapselle syntyy oman ikäkauden mukainen käsitys rahasta käsitteenä ja sen käytöstä. Opetuksessa voidaan tarjota lapselle kokemuksia omistamisesta, lainaamisesta, jakamisesta ja vaihtamisesta.
Kuluttajataidot ovat myös tärkeä osa varhaiskasvatuksen mediataitoja. Kaupallinen viestintä on läsnä lapsen arjessa, joten opetuksessa voidaan aktivoida lasta tutkimaan todellisen ja kuvitteellisen eroja, ja samalla auttaa oppijaa havainnoimaan ja keskustelemaan kohtaamastaan mainonnasta ryhmän ja perheen kesken. Myös varhaiskasvatuksessa voi tuoda esiin tosiasian, että ei ole mahdollista ostaa kaikkea mitä mainostetaan.
Kuka kasvattaa ketä -blogi jatkaa varhaiskasvatuksen teemoilla julkaisemalla seuraavaksi lastentarhan opettajaksi opiskelevien kirjoittamia blogeja.
Kulma 