Suomalaisten talousosaamisessa on parantamisen varaa. Tämä on tutkimuksissa ja selvityksissä todettu ja laajalti tiedostettu asia. Talousosaamisen edistäminen on jatkuvaa kilpajuoksua muuttuvan toimintaympäristön kanssa. Taidot monimuotoistuvat jatkuvasti, osaamismäärittelyt ”vanhenevat” kiihtyvään tahtiin ja materiaaleissa esitetyt esimerkit menettävät ajankohtaisuutensa nopeasti. Nykyään talousosaaminen on yhä useammin kytköksissä digiosaamiseen ja kuluttajansuojaan.
Luin jokin aika sitten Helsingin Sanomista mielenkiintoisen artikkelin aikuisten joulukalenteri-ilmiöstä. Kulutustutkija Henna Syrjälän mukaan ilmiössä korostuu kuluttamisen turhamaisuuden ja vastuullisuuden välinen ristiriita. Taustalta löytyy eri suuntiin vieviä virtauksia ja vaikuttimia kolmella eri tasolla. Makrotasolla kyse on erilaisista -keskenään ristiriitaisista – kulttuurisista virtauksista, jotka vaikuttavat ajatteluumme kuluttamisesta. Mesotasolla päätöksiimme vaikuttavat meitä lähellä olevat ryhmät, kuten ystäväpiirimme
Tällä viikolla vietetään Global Money Week -teemaviikkoa, jonka tavoitteena on nostaa esille nuorten talousosaamisen tärkeyttä sekä tehdä näkyväksi sitä työtä, jota useat tahot tekevät nuorten talousosaamisen edistämiseksi. Asia on nähty laajalti tärkeäksi koko yhteiskunnassa. Suomen Pankki julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen talousosaamisen strategiaksi. Tavoitteena on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Talousosaaminen kuuluu välttämättömiin kansalaistaitoihin.
Pyydän sinua, hyvä lukija, tekemään aluksi pienen ajatusharjoituksen. Mieti jokaista vuosikymmentä, jonka muistat, rahankäytön kannalta. Mieti millaisia käytännön asioita muistat maksamiseen, joko kaupassa tai laskujen hoitoon, liittyen? Missä muodossa rahaa useimmiten käsittelit? Millainen oli oma suhtautumisesi rahaan ja miten se on muuttunut vuosien varrella? Väitän, että harvalla meistä kuluttaminen ja rahankäyttö on säilynyt samanlaisena vuodesta
Koulussa talousasioita opetetaan erityisesti yhteiskuntaopissa, kotitaloudessa ja matematiikassa sekä myös oppiaineiden rajat ylittävänä ilmiöopetuksena. Keväällä 2020 julkistetun PISA-tutkimuksen tulokset osoittivat tämän opetuksen onnistuneen hyvin: 20 OECD-maan joukossa Suomi sijoittui yhdessä Kanadan kanssa toiseksi Viron jälkeen. Suomalaiset nuoret kertoivat saavansa muita maita useammin talousasioihin liittyvää tietoa opettajilta, ja tällä oli lisäksi muita maita voimakkaampi yhteys osaamiseen.
Kulma 