Opeopas: ostopolku ikäkauden mukaisesti

Aloitin harjoittelujaksoni Kilpailu- ja kuluttajavirastossa syventämällä osaamistani osaamistani kuluttajataitojen opetuksesta ostopolun avulla. Aineistoon tutustuttuani kiinnostuin erityisen paljon siitä, miten kuluttajataitoja opetetaan eri ikäisille. Ensimmäisen projektini tuloksena on ilo esitellä uunituore verkkosivujulkaisumme: Opeopas – ostopolku ikäkauden mukaisesti.

Opeoppaan pääsivun sisällöt auttavat suunnittelemaan kuluttajataitojen opetusta. Alasivuja on neljä, ja ne on jaoteltu ikäkausien mukaisesti: varhaiskasvatukselle, 6-9-vuotiaille, 10-12-vuotiaille sekä 13-18-vuotiaille on omat sivut. Kukin sivu sisältää apukysymyksiä ja ideoita ilmiöistä, joiden avulla ostamista vaiheineen voidaan opettaa käytännönläheisesti. Kysymykset on laadittu sellaiseen muotoon, että ne auttavat saavuttamaan opetuksen tavoitteet.

Lue lisää

Joulun taikaa ostopolulla

Lähestyvä joulu tarjoaa mitä parhainta materiaalia opetella kuluttajataitoja ilmiölähtöisesti. Joulu perustuu vuosi vuodelta enemmän kuluttamiseen ja lahjojen ostamiseen. Myös lapset ja nuoret tekevät pieniä lahjaostoksia, joten oppilaille kannattaa havainnollistaa kauppojen tekemiseen liittyviä ostajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Joululahjahankintoihin liittyviä kuluttajataitoja voi harjoitella seuraavassa esiteltävien ostopolun harjoitusten avulla. Ostopolun voi ottaa aluksi haltuun ”Ostopolku tutuksi” -harjoituksen avulla.

Lue lisää

Ostamisen askelista oppia kuluttamiseen

Juuri äskettäin luin mainoksen, jossa markkinoinnin ammattilaisille tarjotaan koulutusta siitä, miten sisältömarkkinointi sijoitetaan mahdollisimman tehokkaasti kuluttajan ostopolulle. Koko ajan markkinoijat tuntevat kulutuskäyttäytymisemme yhä tarkemmin. Kuljemme viitoitettuja polkuja ja polulle jättämämme jäljet tutkitaan, analysoidaan ja sen perusteella meille markkinoidaan taas lisää ja yhä kohdennetummin.

Samaan aikaan toisaalla, opettaja on haasteen edessä: Opeta talouskasvatusta, opeta arjenhallintaa, opeta medianlukutaitoa, opeta toimimaan oikeuksien ja vastuiden mukaan. Kaiken tämän lisäksi pitää valmentaa uusi sukupolvi estämään ekokatastrofi.

Opettajien työnä on tehdä parhaansa oppimisen eteen, yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin parhaaksi.

KKV:n tehtävä on edistää kuluttajien oppimista. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme kehittäneet opetustapaa, jossa kuluttajakasvatuksen oppisisällöt on sijoitettu myös ostopolulle. Tällä ostopolulla ei ole tarkoitus myydä, vaan antaa oppijalle kokonaiskäsitys siitä, mistä ostaminen alkaa, miten meihin vaikutetaan, miten kauppa syntyy ja miten taloutta hallitaan.

Perusajatus on se, että oppija hahmottaa ostamisen kokonaisuuden, voi helpommin hallita omaa profiiliaan ostajana, hallita itseen kohdistuvaa mainontaa, oivaltaa miksi vastaanottaa niin itselle osuvia mainoksia. Lisäksi oppii myös tunnistamaan mainontaa. Ostopolun avulla hahmottaa miten kauppa syntyy ja miten sopimuksia ja niihin liittyviä maksuja hallitaan. Ostopolun ymmärrettyään saa miellekartan, joka auttaa selviytymään omassa kulutusmaisemassa.

Nyt tästä kehittäjien haaveesta on syntymässä ensimmäinen peruskouluikäiselle sopiva oppimateriaali. Ostajan askeleet -peli on pian testausvaiheessa. Testaajina ovat erityisesti kotitalous- ja yhteiskuntaopin opettajat. Palautetta kerätään 9.11. Kotitalousopettajien koulutuspäivillä.

Koulutuspäivillä järjestetään työpaja, jossa kotitalousopettajat saavat pelattavakseen testausvalmiin peliversion. Peliä kehitetään saadun palautteen ja toiveiden pohjalta eteenpäin. Pelin tueksi tuotetaan myös opettajille taustamateriaali, joka opastaa pelin käyttöönottoon sekä antaa vinkkejä aiheiden käsittelyyn opetuksessa. Peli julkaistaan tammikuulla Educa-messuihin mennessä.

Tilanteita ostopolulla -tehtävä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa suunnittelin johtava asiantuntija Taina Mäntylän kanssa oppimistehtävän, jonka avulla pyrimme havainnollistamaan ostopolun vaiheita oppilaille. Tehtävä on suunniteltu kokoamaan pedagogisen Ostopolku-mallin vaiheita. Sen voi toteuttaa kahdella eri tavalla, jotka esittelen tässä blogipostauksessa, sekä soveltaa eri oppiaineiden tavoitteille sopivaksi.

Ostopolku -malli kuluttajakasvatukseen.

Esimerkki 1. Miellekartta -tehtävä (moniste + kortit)

a. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja kaikki oppilaat saavat kortin, jossa on kuluttamiseen liittyvä tilanne. Oppilaille jaetaan kuva ostopolusta. He pohtivat, mihin kohtaan ostopolkua tilanne liittyy ja mitä tilanteessa tulee ottaa huomioon tai miten tilanne ratkaistaan. Oppilaat sijoittavat kortit ostopolulle niihin kohtiin, joihin tilanne heidän mielestään sopii, kooten näin yhteisen miellekartan ostopolusta. Lopuksi keskustellaan yhdessä korttien tilanteista ja ratkaisujen perusteluista.

Älykoti

b. Tämän jälkeen oppilaille jaetaan kuva älykodista tai se näytetään taululla. He pohtivat, mitä älykodin toimintoa kortti kuvaa. Kortit sijoitetaan uudelleen, nyt älykodin eri toimintojen kohtiin. Lopuksi keskustellaan yhdessä oppilaiden havainnoista.

Tehtävän ohjeistuksen ja vastaukset PDF-tiedostona saat tästä. Lisätietoja tehtävän tueksi löytyy KKV:n verkkosivuilta.

Esimerkki 2. Miellekartta -tehtävä Padlet -työkalulla

Avaa Padlet -sivusto, luo ilmainen tili ja valitse valikoimasta alusta nimeltä Pohja, jonne lisäät keskelle kuvan Ostopolku -mallista. Voit vaihtaa yläkulman asetuksista pohjasi taustan mieleiseksesi, tässä pohjassa on käytössä tausta ”cloud”, jotta kuva ostopolusta ja tilanteiden kuvaukset erottuvat taustasta. Vaihda yksityisyysasetukset julkiseksi, jotta oppilaat pääsevät työstämään tehtävää yhdessä. Klikkaa kohdasta ”jaa” ja vaihda pohja julkiseksi kohdasta ”change privacy”. Jos et halua jakaa linkkiä julkiseksi, voit jakaa sen myös rajoitetulle ryhmälle salasanan kera. Klikkaamalla ”jaa” löydät oppilaille jaettavan linkin tai QR-koodin. Alakulmassa näkyvästä + -merkkisestä pallosta voit lisätä keskelle kuvan ostopolusta.

Jaa oppilaille linkki tai QR-koodi ja yksi tai kaksi kuluttamiseen liittyvää tilannekorttia. Tehtävän voi tehdä myös pareittain tai ryhmissä. Oppilaat pohtivat, mihin kohtaan ostopolkua tilanne liittyy ja mitä tilanteessa tulee ottaa huomioon tai miten tilanne ratkaistaan. Oppilaat kirjaavat korttinsa tilanteen padlettiin ostopolulle sopivaan kohtaan painamalla alakulmassa näkyvää + -merkkistä palloa. Kommenttia napauttamalla voit vaihtaa sen värin ja kuvata esimerkiksi tiettyä ostopolun vaihetta tietyllä värillä, kuten kuvassa.

Kun kaikki tilanteet on asetettu ostopolulle, niistä keskustellaan ja pohditaan, mistä tilanteessa on kyse tai miten tilanne ratkaistaan. Oppilaat voivat keksiä tilanteita myös itse ja selvittää niihin ratkaisuehdotuksia. Lähteinä voi hyödyntää esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Euroopan kuluttajakeskuksen tai Kuluttajaliiton verkkosivuja.

Padlet-sivuston sijaan, voit hyödyntää myös Flingaa, joka toimii samalla tavalla kuin Padlet ja jonne myös voi luoda ilmaisen tilin. Tehtävään voi valita Flinga Wall:in, johon voi lisätä kuvan ostopolusta nuolen osoittamasta kameraa esittävästä kuvasta.

Oppilaille jaettavan linkin löydät vasemmasta yläkulmasta klikkaamalla kohtaa, jossa on kolme mustaa viivaa. Oppilaat voivat kirjautua Flingaan myös QR-koodilla nuolen osoittamasta kohdasta.

Kotitehtävä

Tehtävää voi jatkaa antamalla oppilaille kotitehtäväksi haastatella esimerkiksi huoltajaa jostakin kuluttajatilanteesta. Sen jälkeen he pohtivat yhdessä, miten ongelma ratkaistaan. Oppilaat voivat myös tutustua Kuluttajaneuvonnan verkkosivuihin ja etsiä sieltä kuluttajatilanteen ja sen ratkaisun. Oppilaita kehotetaan perehtymään oman kuluttajatilanteensa ratkaisuun tai sen vaihtoehtoihin ja toimimaan ”tilanteensa asiantuntijana”. Seuraavalla oppitunnilla kotitehtävien tuloksista keskustellaan esimerkkitilanteiden avulla, jolloin oppilaat voivat esittää toisilleen kysymyksiä aiheesta.

Tehtävä ja sen materiaalit on saatavilla myös KKV:n verkkosivulla.


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskenteli kuluttajakasvatuksen tehtävien parissa harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesän 2019 ajan.

Kuluttajana selviytyminen vaatii uudenlaista sinnikkyyttä

Kuluttaminen on aina ollut haastavaa, kuluttajilla on ollut puutetta niin materiasta kuin rahastakin. Tarvittavat selviytymiskeinot ovat kuitenkin ehkä muuttuneet. Aiemmin selviytyminen liittyi puutteen selättämiseen ja siinä tarvittavaan sisukkuuteen. Kulutettavia tuotteita ei ollut tarjolla, valinta tehtiin suppeammasta tuotevalikoimasta ja maksuvälineenä oli selkeästi konkreettinen raha. Oli myös selviydyttävä ilman.

Ylikulutus, eli ihmisen vaikeus tehdä hyvinvointinsa kannalta ”viisaita” valintoja huomattiin ruoan kulutuksessa jo kauan sitten. Ylipaino on ollut ongelmana siitä lähtien kun energiapitoisesta ruoasta ei ole ollut puutetta ja ihmisten on pitänyt tottumuksineen selviytyä notkuvien pöytien ja myyntitiskien tarjonnassa. On selviydyttävä houkutuksista.

Kuluttajan tärkeäksi voimavaraksi on tunnistettu kieltäytymiseen perustuva valinta. Tiedon sijaan on tarjottu erilaisia valintamalleja kuten ruokaympyrät ja muut nyrkkisäännöt. Valistustyöstä huolimatta kuluttajien kyky selviytyä ruokavalinnoistaan tuntuu olevan yhä vaikeampaa ja kansalaisten paino nousee.

Sumentaako mahdollisuus ostaa luotolla käsitystä rahan puutteesta?

Vaikuttaa siltä, että ylikulutuksen ongelma on laajenemassa laajemmin koko arjenhallintaan, kun myös muuhun kuin ruokaan liittyvissä tuotteissa ja palveluissa eletään tarjonnan ähkyssä. Tätä kehitystä tukee pikavipit ja muu luotolla ostaminen. Kyky kieltäytyä mieliteoistaan alkaa olla kulmakivi kaikessa kulutuksessa. Samalla kuluttajan toimintaympäristö monimutkaistuu koko ajan. Kulutuksen kohteet ovat muuttuneet, tuotteiden ja palveluiden oheen on tullut erilaisia tuotteiden ja palveluiden kombinaatioita.

Aiemman puutteesta selviytymiseen käytetyn sisun sijaan, tarvitaankin nyt uudenlaista sitkeyttä. Kutsun tässä blogissa sitä resilienssiksi.

Voidaan ajatella, että osaavan kuluttajan arjen toiminta rakentuu selviämistaitojen ja tahdon varaan. Sitkeys perustuu omien voimavarojen tunnistamiseen ja käyttöönottoon sekä avun hakemiseen läheisiltä tai viranomaisilta, silloin kun ei itse selviydy. Kyse on siis resilienssistä.

Kuluttajalta vaaditaan resilienssiä koko ostopolun ajan esimerkiksi kyvyssä tunnistaa kaupallinen vaikuttaminen, oman maksuvalmiuden arvioinnissa, taidossa tehdä reklamaatio, ratkaisujen löytämisessä talousongelmissa tai tilanteissa, joissa on joutunut huijauksen kohteeksi.

Resilienssiä tarvitaan toimintaympäristön ja ilmaston muutoksessa

Ilmastonmuutoksen uhka on suurimpia kuluttajien ja koko yhteiskunnan resilienssiä vaativia tilanteita. Siitä selviytymiseen tarvitaan ihmisten ja yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä ja palautua niistä. Turvallisuuden hallinta onnistuu vain, jos kuluttajien toimintatavat joustavat tilanteiden ja olosuhteiden mukaisesti.

Kuluttajan on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Jo nyt globaali talous kuluttaa noin 1,5-kertaisesti sen, mitä maapallo kykenee tuottamaan. Tämä voi heikentää resurssien saatavuutta tulevaisuudessa oleellisesti, mikä johtaa raaka-aineiden hintojen merkittävään nousuun. Resurssien niukkuudella voi siis olla suuri vaikutus talouteen ja kuluttajien elämään.

Uudenalaista toimintakykyä

Kuluttajien on opittava materiaalien optimaalista käyttöä, hukan välttämistä ja vähentämistä, ympäristövahinkojen välttämistä ja luonnonvarojen loppumisen ehkäisemistä. Uutta arvoa pyritään luomaan pienemmistä materiaalisista panoksista.

Tarvitaan resurssiviisautta, joka on kykyä kuluttaa resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Toimintavalmiuksiin tähtäävää opetusta

Tulevaisuus vaatii resilienssiä. Opetuksessa ja kasvatuksessa kannattaa ottaa huomioon, että se on yksilön tai ryhmän kyky, jota voidaan kehittää. Selviytymiskykyisyys liittyy optimismiin, kykyyn nähdä vaikeissakin asioissa myönteistä ja siihen, että näkee omat vaikutusmahdollisuutensa hankaluuksien keskelläkin. Emme voi valita sitä, mitä meille elämässä tapahtuu, mutta voimme tehdä asioille jotain, kun emme jää uhrin asemaan.

Autetaan kasvatuksessa oppilaita kehittämään sisäistä haluaan ja motivaatiota selvitä eri tilanteista. Kun oppilaita kannustaa tunnistamaan oman tilanteensa ja voimavaransa realistisesti, he kykenevät käyttämään niitä haastavissakin tilanteissa.

Voimaantuneita kuluttajia ja kansalaisia

Resilienssi voi syntyä parhaiten edellisessä postauksessani pohtimani kuluttajan voimaantumisen kautta.

Voimaantumisprosessin määritelmissä painotetaan mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin. Voimaantuminen lähtee tunteesta, että hallitsee sitä, missä on mukana, tuntee ostamisen eri vaiheet ja voi kokonaiskäsityksen avulla hallita ja kontrolloida omaa kulutustaan.

Voimaantumisen kannalta on tärkeää, että ihminen uskoo voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun omassa ympäristössään. Ihmisten käsitykset omasta tehokkuudesta ja kokemus asioiden osaamisesta ovat merkityksellisiä voimaantumisen kannalta.

Ihmisen tulisi voida ymmärtää, kuinka systeemi toimii. Uskomukset omasta elämästä ja mahdollisuuksista ovat keskeinen osa voimaantumisprosessia. Esimerkiksi ostopolun ymmärtäminen on tärkeää kuluttajien yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen sitoutumisessa sekä haluttujen päämäärien saavuttamisessa.

Ihmisen tulisi voida käyttää omaa kontrolliaan omassa elämässään ja osallistua omista lähtökohdistaan yhteisössään.

Opetuksessa tämä tarkoittaa taitavaa pedagogiikkaa tiedon kaatamisen sijaan. Se voi olla tutkimista, harjoittelua sekä eri oppiaineiden yhteistyötä.